Vuonna 1921 Lotta Svärd uudistui ja pesi kasvoiltaan sisällissodan veriset jäljet. Siitä kasvoi luokkarajat ylittävä maanpuolustusjärjestö, joka yhdisti Suomen naisetaseettomaan työhön maataan puolustavien miesten rinnalle. Sen maanlaajuinen verkosto ruokki, valvoi, hoivasija kantoi isänmaansa toivot talvi- ja jatkosodan yli. Lotta Svärdin 240 000 lotan kunniakas toiminta päättyi välirauhan myötä 23.11.1944.

Tähän julkaisuun on koottu pääelokuvan Rivilotta (1943) ympärille Lotta Svärd -aiheisia lyhytelokuvia 1920-luvulta aina järjestön lakkauttamiseen saakka. Osa elokuvista on mykkiä. Rivilotta on sota-ajan uudelleen löydetty kuva ja avain sankarillisten naisten työhön. Tämän dokumenttifilmin käsikirjoitusta luonnostelivat itse Mika Waltari ja Lotta Svärdin toimittaja Valma Kivitie. Ohjaaja Turo Kartto sekä kuvaajat Felix Forsman ja Kalle Peronkoski ikuistivat talvella 1941?42 lottien työmuodot kaikilla sotatoimialueilla. Sotakuvaaja Reino Tenkasen Lottatyttö (1944) täydensi pääkuvaa katsauksena tyttöosastojen toimiin kotirintamilla. Lottien varhaishistoriaan aukovat lisäksi näkökulmia Suojeluskuntien filmiharvinaisuudet: Lottafilmauksen pioneeri Anton Podworsky kuvasi mm. Lottien valistus- ja leiripäivät Tuusulan Päällystökoululla (1927) ja markkinahumuiset Lottapäivät Helsingissä (1931).

Ainutlaatuinen DVD on valmistunut Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Lottamuseon yhteistyönä.