Toisen maailmansodan kauhu ja kärsimys nähdään tragikoomisin vivahtein 11-vuotiaan Zoranin näkökulmasta.

Eletään vuotta 1941. Saksa ja Bulgarian liittolaiset miehittävät Skopjen kaupungin. Juutalaiset pakotetaan poistumaan kodeistaan, saksalaisupseerit haalivat heidän talonsa, ja kaupunkiin jäävien asukkaiden elämä muuttuu äkillisesti ja aavistamatta jokapäiväiseksi ponnisteluksi.

11-vuotiaan Zoranin (David Todosovski) isä on liittynyt partisaanien joukkoon taistellakseen miehittäjiä vastaan. Äiti Lica (Lucija Serbedzija) yrittää säilyttää ja ylläpitää vähäisiäkin arjen rippeitä samalla, kun setä Georgij (Rade Serbedzija) auttaa paikallista vastarintaa evakuoimalla juutalaisia ja juonittelemalla korkea-arvoisen saksalaisupseerin salamurhaa. Zoran hakee lohtua toiveistaan kohdata uudelleen Skopjesta muiden juutalaisten ohella karkotettu ystävänsä.

Vaikutusvaltainen saksalaisupseeri Hans (Mikko Nousiainen) tarjoaa Licalle työtä taloudenhoitajanaan. Saamatta mahdollisuutta kieltäytyä Lica löytää keinon elättää perhettä pienellä tienestillään. Olosuhteiden kärjistyessä kaupungin asukkaita kohtaa ruoan ja tarvikkeiden pula, ja pian perheenjäsenet alkavat kääntyä toisiaan vastaan. Kun tilanteen toivottomuus käy liian tukalaksi, Hans ja Lica löytävät turvaa toisistaan.

Vuodet kuluvat ja Skopjen vapautus on lähettyvillä. Kaupunkia tuntuu kuitenkin yhä verhoavan kysymys siitä, kuinka unohtaa ja siirtyä eteenpäin. Haluaako yhteisö rankaista Licaa suhteestaan miehittäjään, ja kykeneekö perhe elämään jälleen sovussa?