"Tavattoman vakava elokuva, jossa saa nauraa kaiken aikaa." - Sakari Toiviainen (Ilta Sanomat)

Viimeiset rotannahat on kaupunkilainen testamentti Bukowskilaiseen tapaan, missä nimetön päähenkilö ajelehtii tilanteesta, huurteisesta oluttuopista ja naisesta toiseen. Hän on lopen kyllästynyt ihmisten keinotekoisiin ongelmiin loputtomaan tyhjän puhumiseen. Oloa ei edes paranna keskustelu niin sanottujen kavereiden kanssa, koska hekin lopulta paljastuvat hengettömiksi ihmisen kuoriksi ilman sen syvempää sisältöä. Jäljelle jää vain yksinäisen ihmisen epätoivo ja yksinäisyys.

"Ystäviä hänellä ei ole ja tuttavia hän ei halua lisää, koska tervehdittäviä on muutenkin tarpeeksi."