Sveaa tai Äiti Sveaa kuvataan usein itsestään selvänä ja ajattomana Ruotsin edustajana. Silti hänen historiansa on vaihdellut.

1600- ja 1700-luvuilla hän oli enimmäkseen alistuva lisä maan kuninkaallisille. Perinne, joka teki hänestä Ruotsin kuninkaiden morsiamen, puolison ja lesken, alkoi 1600-luvun puolivälissä ja vakiintui nopeasti sanallisessa ja kuvataiteessa. Perinteeseen kuului, että kuninkaat ja kuningattaret kuvattiin maan isinä ja äiteinä. Tämä tarkoitti, että Svealla ei voinut olla omaa äitiroolia tai muuta suoraa suhdetta alamaisiin.

Vasta 1800-luvulla Svea esitettiin yleisesti \"äitinä\" ruotsalaisille. Muutos liittyi useisiin eri tekijöihin, muun muassa itsevaltiuden lopulliseen kaatumiseen vuosien 1808-1809 Venäjän-Ruotsin sodan tappion jälkeen, lisääntyneeseen painotukseen kansaan kansakunnan \"todellisten\" arvojen kantajana ja lisääntyneeseen markkinaan kaunokirjallisille teksteille hovin ulkopuolella.

Edellisen vuosisadan vaihteesta lähtien Svean rooli kansallispersoonallisuutena alkoi olla vanhentunut. Hän puuttuu Verner von Heidenstamin kansallisesta runoudesta, jossa Ruotsia sen sijaan kutsutaan äidiksi, ja tulevan sosiaalidemokraattisen pääministerin Per Albin Hanssonin kuvauksesta kansankodista, jossa on tasa-arvoisia kansalaisia ilman vanhempien hahmoja.

Tässä tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan, kuinka Sveasta tuli Ruotsin symboli ja kuinka tämä symboli on muuttunut ajan myötä. Erityisesti huomioidaan Svean läsnäolo kaunokirjallisissa teksteissä, muun muassa Carl Serlachiuksen, Hedvig Charlotta Nordenflychtin, Johan Henric Kellgrenin, Fredrika Bremerin, Thekla Knösin, August Strindbergin ja ruotsalaisamerikkalaisten runoilijoiden teoksissa.

Svea on yksi useista naispuolisista symbolihahmoista tai kansallispersoonallisuuksista Euroopan maissa, kuten Britannia, Germania ja Äiti Tanska. Verrattuna näihin Svea on ollut lähellä valtiovaltaa eikä hänellä ole ollut syvempää suhdetta ruotsalaisiin.

Mieskirjailijoilla ja -keskustelijoilla, jotka ovat ylistäneet sotilaallisia hyveitä ja olleet huolissaan ruotsalaisten pehmenemisestä, on myös ollut erityisiä ongelmia Svean äitiroolin kanssa. Tämä koskee muun muassa Esaias Tegnériä, joka kirjoitti erittäin tunnetun runon \"Svea\" mainitsematta häntä tekstissä juuri lainkaan, ja Gunnar Wennerbergiä, joka kirjoitti kuorolaulun \"Hör oss, Svea!\".

Äiti Svean historia on tarina pienestä maasta, joka yhdistää suuruuden, sopeutumiskyvyn ja kyvyn ylläpitää itsetuntoa laajojen poliittisten, sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten läpi. Se kertoo myös taistelusta \"miehekkään\" ja \"naisellisen\" välillä kansakunnan sukupuolessa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Kovakantinen
Kirjoittaja: Pär Alexandersson
Kustantaja: BoD
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 244 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 135x215x21 mm
Paino: 440 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789176997420
SKU: 789625