Kun hiljainen enemmistö alkaa puhua...

Keltaiset liivit Ranskassa.

Brexitin kannattajat Isossa-Britanniassa.

Vapauskonvojit Kanadassa.

Maanviljelijät Alankomaissa.

Ne kaikki ovat ilmentymiä uudesta sosiaalisesta liikkeestä, joka on kasvanut viime vuosina länsimaissa. Näin väittää tunnettu ranskalainen maantieteilijä Christophe Guilluy. Kirjassaan Alennetut hän asettaa tämän liikkeen historialliseen kontekstiin ja kuvaa, kuinka sillä, vaikka se itääkin vakiintuneiden puolueiden ja järjestöjen ulkopuolella, on kansan enemmistön tuki. Pitkään vaiennettu enemmistö on alkanut puhua, kirjoittaja toteaa.



KIRJASTA SANOTTUA

»Eläkeuudistus ja sen herättämä vastustus ovat vain kalpea heijastus paljon syvemmästä pahoinvoinnista, joka vaivaa ranskalaista yhteiskuntaa.« Le Figaro

»Olennainen analyysi maamme tilanteesta.« La Nef

»Luku yhtä henkeäsalpaava kuin tärkeä.« LExpress

»Christophe Guilluy on uudistanut näkemystämme keskuksesta ja periferiasta, kartasta ja maastosta. On olemassa aika ennen ja jälkeen hänen. Nyt hän on julkaissut uuden pienen pommin Flammarionilla: De degrade­rade.

Odotamme aina kärsimättömästi Christophe Guilluyn kirjoja. Hän on mies, joka antaa avaimen ymmärtää niitä, jotka ovat äänestäneet Trumpia, Johnsonia ja Le Peniä. Hän on vasemmiston lapsi ennen kuin siitä tuli globalisaation apuri. Hän on Bellevillen kulkuri ennen kuin siitä tuli kitschinen huvipuisto korkeille virkamiehille.

Niiden, jotka haluavat ymmärtää vasemmiston vaalitappion, on luettava Christophe Guilluy. Hän on mestarillisesti purkanut kolme myyttiä, joihin globalisaatio perustuu: ettei vaihtoehtoa ole, ettei yhteiskuntaa ole olemassa ja että enemmistö on jakautunut pienryhmiin. Mutta vaihtoehto on olemassa, Guilluy väittää, yhteiskunta ei ole kuollut ja hiljainen enemmistö on koaguloitumassa.« François Bousquet MAGASINET éléments -lehdessä



CHRISTOPHE GUILLUYSTA

Christophe Guilluy on ranskalainen maantieteilijä ja yhteiskunnallinen keskustelija, joka tunnetaan parhaiten teoriastaan »perifeerisestä Ranskasta«, joka viittaa alueisiin, joissa poliittinen eliitti on menettänyt yhteyden työväenluokkaan. Alennetut on ensimmäinen kirja, joka on käännetty ruotsiksi. Kirjoittaja on aiemmin julkaissut mm. seuraavat kirjat:
»Ranskan sosiaalisten kuilujen atlas« (2000),
»Rukous kansanomaiselle vasemmistolle« (2011),
»Ranskan periferia: Kuinka työväenluokka on uhrattu« (2014),
»Yläluokkien hämärä« (2016),
»No Society: Länsimaisen keskiluokan loppu« (2018),
»Tavallisten ihmisten aika« (2020),
»Dialogi periferiassa« (2022).



CHRISTOPHE GUILLUY UUDESTA SOSIAALISESTA LIIKKEESTÄ

Uusi liike eroaa aiempien vuosisatojen protestiliikkeistä. Toisin kuin 1800- ja 1900-luvun sosiaaliset liikkeet, se ei taistele uusien oikeuksien valloittamiseksi, vaan sosiaalisen ja kulttuurisen asemansa säilyttämiseksi.

Liike on sosiologisesti epätavallinen ja koostuu ryhmistä, joilla on erilainen alkuperä ja asema: työntekijät, virkamiehet, maanviljelijät, yrittäjät, yksityis- ja valtion työntekijät, nuoret, työttömät, eläkeläiset.

Myös maantieteellisesti se on epätavallinen. Missä tahansa maassa se ilmestyykin – Brexitin kannattajat Englannissa, Keltaiset liivit Ranskassa, Vapauskonvojit Kanadassa, maanviljelijät Alankomaissa – sen juuret ovat periferiassa, kaukana uusliberaalin mallin metropoleista. Joka kerta se herättää solidaarisuuden aallon ja saa enemmistön tuen, joka vaistomaisesti samaistuu protesteihin.

Liike saa voimansa siitä voimasta, joka syntyy, kun enemmistö tavallisista ihmisistä vaarantaa sosiaalisen ja kulttuurisen asemansa, eikä sitä voi hallita hallitsijoiden kertomuksella. Sitä ei myöskään voi »ostaa« – ei voi ostaa ihmisiä, jotka taistelevat sekä ostovoimansa säilyttämiseksi että eliittien aiheuttamasta eksistentiaalisesta kaaoksesta selviämiseksi.