Keskustelumme aikana otin useita kertoja esille suomalaisten monet sukunimet ja mainitsin, että oli melko epäoikeudenmukaista, että papisto oli riistänyt ne heiltä, ja että olin merkinnyt ne kirkonkirjoihin muissa seurakunnissa ja että halusin tehdä saman vaivan täälläkin, jos hän niin toivoi. Hän kiitti minua, mutta antoi ymmärtää, ettei sitä enää tarvittu. Kuitenkin sanoin suoraan hieman ennen lähtöäni, että ottaisin hänen kirkonkirjansa mukaani majapaikkaani ja siellä (jos se ei olisi hänelle vastenmielistä) merkitsisin heidän tuntemani sukunimet. Että olisi kohteliasta tulevaisuudessa nähdä, mitä sukuja täällä oli ollut, kun mitään muuta jälkeä heistä ei olisi jäljellä, kuin vain muisto, joka kulki tarinana kylässä, ynnä muita hienouksia, joita kudoin mukaan. Hän antoi minulle kirjat. Lupasin huomenna varhain aamulla tehdä tämän merkinnän – varsinkin kun kello oli jo 10 illalla, mutta tuskin olin palannut kotiin, kun sain valot päälle ja istuin kirjoittamaan ne.
Lainaus on otettu suomalaisen opiskelijan Carl Axel Gottlundin (1796-1875) päiväkirjasta vuodelta 1821 hänen vieraillessaan Östmarkin seurakunnan papin, Magnus Frychiuksen, luona. Tänä vuonna Gottlund vieraili Värmlannin ja Norjan suomalaismetsissä, joissa asui 1500- ja 1600-luvuilla Ruotsiin muuttaneiden itäsuomalaisten jälkeläisiä.
Hän kohtasi kulttuurin, joka oli säilyttänyt monia piirteitään useiden satojen vuosien ajan, ja kiehtoi kansan elämä. Hänen vierailunsa ja kiinnostuksensa maanmiehiään kohtaan johti vahvaan sitoutumiseen auttaa heitä puhumalla heidän puolestaan viranomaisille, joilla ei ollut tietoa tästä kansanjäänteestä. Osana sitoutumistaan hän merkitsi vierailullaan suomalaisten sukunimet seurakuntien rippikirjoihin dokumentoidakseen suomalaisen väestön.
Haluamme Gottlundin toiveiden mukaisesti julkaista hänen omat muistiinpanonsa rippikirjoista. Jäljennökset julkaistiin ensimmäisen kerran vuosina 1996-2000 ja julkaistaan nyt uudelleen. Haluamme siten antaa näiden asukkaiden jälkeläisille uuden mahdollisuuden löytää helposti takaisin historiaansa.

Anna Forsberg, filosofian maisteri kulttuuri- ja kirjallisuustieteessä, aiemmin Torsbyn Suomalaiskulttuurikeskuksen ja Gävleborgin lääninmuseon palveluksessa. Tutkii suomalaismetsän etnologiaa ja kulttuurihistoriaa.
Niclas Persson, filosofian kandidaatti talous- ja sosiaalihistoriassa, aiemmin Torsbyn Suomalaiskulttuurikeskuksen palveluksessa. Aktiivinen tutkija metsäsuomalaisen väestön ja sen historian parissa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Anna Forsberg, Niclas Persson
Kustantaja: Förlaget Veidarvon
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 52 sivua
Mitat (lxkxs): 211x298x5 mm
Paino: 180 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789197306416
SKU: 788435