Psyykkinen kärsimys on laajaa vuosituhannen vaihteen Ruotsissa. Burnout, stressiin liittyvä uupumusoireyhtymä, masennus, itsetuhoisuus, ylipaino, anoreksia, Asperger ja ADHD ovat vain muutamia nimiä. Ihmisten psykologisten ja sosiaalisten ongelmien yhä voimakkaampi medikalisaatio ja psykiatrisointi tarkoittavat, että biolääketieteen tulkintaetuoikeutta näissä tiloissa harvoin kyseenalaistetaan. Kirjassa tutkijat ja kliiniset ammattilaiset kohtaavat kiistanalaisia kysymyksiä, jotka liittyvät psyykkiseen kärsimykseen ja tarjottavaan hoitoon.

- Onko burnout sairaus? Miten uusia psyykkisen kärsimyksen muotoja syntyy? - Mitä on normaali vs. poikkeava käyttäytyminen? Onko normaalin alue kaventunut? - Miten diagnoosi luodaan? - Onko ADHD tieteellinen diagnoosi? - Onko olemassa heiluriliikettä perinnöllisyyden ja ympäristön korostamisen välillä psyykkisen kärsimyksen syinä? - Onko lääketiede aina halvempaa kuin psykoterapia? - Ohjaako raha uuden tiedon luomista? - Mitkä olosuhteet edistävät tutkimusvilppiä ja miten tutkijoiden integriteetti säilytetään.

Toimittaja Gunilla Hallerstedt luonnostelee johdannossaan viime vuosikymmenten yhteiskunnallisia muutoksia, psyykkisen kärsimyksen uusia muotoja ja tapoja puhua niistä.

Karin Johannisson, Uppsalan aate- ja oppihistorian professori, väittää, että diagnoosi toimii kommenttina yhteiskunnalle, raja-arvona sille, mitä pidetään normaalina, kohtuullisena ja hyväksyttävänä.

Sigmund Soback, Tukholman läänin maakäräjien psykoterapiayksikön johtaja, antaa yleiskatsauksen sairaustilastoista.

Vuosina 1998-2003 uusien pitkäaikaissairauslomien määrä burnoutin, masennuksen tai vaikean stressin vuoksi kasvoi lähes viisinkertaiseksi – alle 35-vuotiaiden keskuudessa luku on lähes 9-kertaistunut. Mutta mitä apua he saavat? Ja mitä tarkoittaa näyttöön perustuva hoito psykoterapian alalla?

Eva Kärfven, Lundin sosiologian dosentin mukaan, biologinen ihmiskäsitys on ollut hallitseva monien vuosisatojen ajan; selitys erityispiirteille ja omituisuuksille on ollut verenperintö. Miten se näkyy poikkeavuuksien ja diagnosoinnin näkemyksessä?

Thomas Brante, Lundin sosiologian professori, tarkastelee amerikkalaista psykiatriaa ja kiistaa ADHD-diagnoosista.

Aant Elzinga, tieteenfilosofi ja emeritusprofessori, pohtii aiempien puheenvuorojen pohjalta ja osoittaa, miten tutkijamaailma, yrittäjämaailma ja poliittinen maailma ovat kietoutuneet toisiinsa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Tekijät: Karin Johannisson, Sigmund Soback, Eva Kärfve, Thomas Brante, Aant Elzinga
Kustantaja: Bokförlaget Daidalos
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 128 sivua
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 978917173235
SKU: 605448