Miksi kirjallisuudentutkijamme tutkivat edelleen enimmäkseen ruotsalaisia, moderneja ja ensisijaisesti miespuolisia kirjailijoita? Ja miksi kukaan ei tutki populaarikirjallisuutta? Hanne-Lore Andersson, itse kirjallisuudentutkija, tutkii väitöskirjassaan, mitkä normit ovat vallitsevia ja mitkä kiistanalaisia ruotsalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa vuosituhannen vaihteessa 2000. Väitöskirja Doxa och debatt kuuluu tutkimuksen tutkimuksen alaan. Doxa on se, mitä ei tarvitse perustella, ne hiljaiset oletukset, joiden ympärille tieteellinen käytäntö on järjestetty. Hanne-Lore Anderssonin tulokset osoittavat, että doxa ruotsalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa vuonna 2000 on tutkia kanonisoituja ruotsalaisia ja ensisijaisesti miespuolisia kirjailijoita ja tutkia, miten kaunokirjalliset tekstit on tehty, mitä taiteellisia keinoja käytetään. Normina on myös esittää tutkimus monografioina yksittäisistä kirjailijoista tai teoksista ja osoittaa hyvää käsityötaitoa. Aiheen doxaan kuuluvia haastettuja elementtejä ovat kapea kirjallisuus- tai tekstikäsite, joka sulkee pois esimerkiksi populaarikirjallisuuden, tekstin keskittyminen tekstiin sekä persoonattomuusnormi, jonka mukaan tutkijan ei tulisi liian selvästi esiintyä näkyvänä subjektina. On tunnettu ilmiö, että normia tai doxaa on vaikea muuttaa, mutta ruotsalainen kirjallisuudentutkimus on yllättävän samanlainen kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Yllättävää on myös, että tutkimus perustuu niin suurelta osin materiaaliin ja vähemmän tieteellisiin ongelmiin. Jos jälkimmäinen olisi totta, hyvin erilaiset materiaalit voisivat sopia samaan tutkimukseen, ja tutkimus voisi helpommin avautua poikkitieteellisille näkökulmille. Väitöskirjan tekijän toiveena on kumota olemassa oleva myytti siitä, että kirjallisuudentutkimus olisi muuttunut radikaalisti viime vuosikymmeninä, ja että väitöskirjassa esitetty tilannekuva toimisi pohjana jatkuvalle keskustelulle kirjallisuudentutkimuksen ja humanististen tieteiden roolista. Toivon myös, että väitöskirja saa lukijoita paitsi kirjallisuudentutkimuksen alalla myös humanistisissa tieteissä yleensä, ja että kaikki perustutkinto-opiskelijoista professoreihin pohtivat ja pystyvät selkeämmin kuin aiemmin muotoilemaan, mitä he pitävät humanististen tieteiden tavoitteena ja tarkoituksena, sanoo Hanne-Lore Andersson. Jatkuva keskustelu on mielestäni välttämätöntä, jotta tieteellinen toiminta pysyy elinvoimaisena ja on tärkeää myös yliopiston ulkopuolisille ihmisille, hän päättää.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Flexband
Kirjoittaja: Hanne-Lore Andersson
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 234 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 157x225x18 mm
Paino: 530 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789170610493
SKU: 619622