Tukkilaiset saapuvat Pietolan taloon yösijaa vailla ja erinäisten kommellusten jälkeen talonisäntä sallii tukkilaisten jäädä. Kylässä on meneillään omat juonittelunsa ja myös tukkilaiset joutuvat osaksi tätä soppaa. Selvitettävää riittää aina perintöriidasta Turkan maineeseen. Teuvo Pakkalan vuonna 1899 kirjoittama "laulunsekainen huvinäytelmä" Tukkijoella kuuluu kaikkien aikojen suosituimpiin suomalaisiin teatteriteksteihin. Elokuvaksikin se on sovitettu kolme kertaa. Suomi-Filmin 1928 tuottaman mykkäversion ohjasivat Wilho Ilmari ja Axel Slangus. Ensimmäinen ääniversio valmistui vuonna 1937, ohjaajana Kalle Kaarna ja tuottajana Jäger-Filmi. Kolmannen filmatisoinnin toteutti vuonna 1951 Fennada-Filmi kolmantena elokuvanaan ja Roland af Hällströmin ohjaamana. Apulaisohjaajana harjoitteli Lasse Pöysti, joka saman vuoden syksyllä sai jo ohjattavakseen ensimmäisen oman elokuvansa ...Ja Helena soittaa (1952).