Pohjoismaiden nykyihmiselle koti on keskeinen. Täällä vietämme suuren osan vapaa-ajastamme, täällä seurustelemme perheen kanssa, täällä saamme ilmaista ja elää yksityistä itseämme. Koti on jotain henkilökohtaista ja paikka, jossa saamme itse päättää. Remontointiin ja sisustukseen panostetaan huolella ja mielenkiinnolla, mutta valintojamme ohjaavat enemmän kuin haluamme uskoa ulkoiset tekijät, kuten luokka, taloudelliset mahdollisuudet ja muoti. Sitä, jolla ei ole kotia, kutsutaan kodittomaksi. Sana tuo mieleen sosiaalisen syrjäytymisen ja kurjuuden. Koti on nykyään vähintä, mitä ihmisellä tulisi olla.

Nämä käsitykset kodista eivät ole kovin vanhoja. Ne syntyivät rinnakkain porvariston nousun kanssa 1800-luvulla. Silloin oli vielä runsaasti ihmisiä, joilla ei ollut kotia meidän mielessämme. Kaupunkien palvelustytöillä ei ollut enempää henkilökohtaisia tavaroita kuin mitä kommodiin mahtui. Tämän kanssa he muuttivat eri työnantajien kotien välillä, joskus koko elämänsä ajan. Piiat ja rengit nukkuivat keittiöissä ja renkituvissa, usein edes omassa sängyssä. Sitä selvemmin kodin merkitystä osoittivat ne, joilla oli sellainen. Kotia rakastava porvaristo loi ne koti-ihanteet, jotka yhteiskunnan demokratisoitumisen ja luonnonvarojen lisääntyneen käytön myötä ovat tulleet itsestäänselvyydeksi useimmille meistä. Historiallisten porvariskotien tutkiminen on itsensä tutkimista. 1800-luvun keskustelut porvariskodin ideoista, ihanteista, keskustelusta ja neuvonnasta löytyvät kirjallisista lähteistä, kuten aikakauden viikkolehdistä, taidehistorioitsijoiden tyylioppaista ja uudistusmielisten makua kasvattavista propagandakirjoituksista.

Tämän kirjan lähtökohtana on aineellinen kulttuuri kahden säilyneen kodin, Klunkehjemmetin ja Aschanska gårdenin, sekä kaikkien siellä nykyään olevien esineiden muodossa. Kodit muodostavat monimutkaisia kokonaisuuksia, joissa arkkitehtuuri, huonejaot, sisustukset, taide-esineet ja kirjallinen lähdeaineisto yhdessä aktualisoivat kysymyksiä tyylistä, muotoilusta, identiteetistä, sukupuolesta ja kulutuksesta. Ne kannustavat laajaan analyysiin perheiden taidekäsityksestä, kollektiivisista itsekäsityksistä, keskinäisistä suhteista, kulutusmahdollisuuksista ja sivistysihanteista.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Sophia Rasmussen
Kustantaja: Santérus Förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 263 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 155x230x23 mm
Paino: 620 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789173591300
SKU: 706454