1700-luvun puolivälissä ruotsalainen yleisö antautui aikansa suuriin ulkomaisiin kirjeromaaneihin: Richardsonin Pamelan ja Clarissan, Rousseun Julien ja Goethen Nuoren Wertherin kärsimysten pariin. On monia esimerkkejä kirjeromaanien valtavasta vaikutuksesta ja siitä, kuinka kirjeitä kirjoittavat sankarit ja sankarittaret toimivat esikuvina ja samastumiskohteina aikansa lukijoille.

Pian ilmestyi myös ruotsiksi kirjoitettuja kirjekertomuksia. Vuonna 1770 painettiin Hans Bergeströmin Indianiske bref. 1800-luvun alussa julkaistiin kirjeromaaneja, kuten Per Adolf Granbergin Enslingshetsälskaren (1800), Clas Livijnsin Spader Dame (1824), C.J.L. Almqvistin Araminta May (1838) ja Fredrika Bremerin molemmat romaanit Axel och Anna (1828) ja Grannarne (1837).

Jag har fått ett bref on laaja katsaus kirjeromaanin syntyyn ja ruotsalaisiin kirjeromaaneihin, jotka julkaistiin vuosina 1770–1870. Kirjassa tutkitaan romaaneja eri sommittelullisten ja temaattisten näkökohtien pohjalta, ja siinä keskustellaan muun muassa siitä, kuinka ruotsalaiset kirjailijat käyttivät kirjemuotoa saavuttaakseen tiettyjä tarkoituksia ja kuinka he suhtautuivat aikansa ulkomaisiin esikuviin ja genren konventioihin.

Yvonne Leffler on dosentti ja yliopistonlehtori kirjallisuustieteessä Göteborgin yliopistossa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Yvonne Leffler
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 318 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 157x221x23 mm
Paino: 640 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789178447374
SKU: 628270