Ajatus kirjallisuudelle ominaisesta autonomiasta on pitkään ollut keskeinen modernistisessa estetiikassa. Kirjallisuuden autonomian puolustaminen nykyään ei kuitenkaan ole täysin kiistatonta. Tarvitaan melko läpäisemättömät silmälaput, jotta ei näkisi, että esteettinen arviomme ei koskaan ole puhdas, kuten Kant ajatteli, tai että taide ja kirjallisuus ovat osa yhteiskuntaa ja historiaa. Esteettistä autonomiaa ei kuitenkaan voida pelkistää estetiikaksi, joka ei halua tietää maailmasta. Päinvastoin, se on edelleen ajankohtainen kirjallisuuden paikan ja tehtävän ymmärtämisessä yhteiskunnassa. Uudessa kirjassaan Carin Franzén käsittelee esteettisen autonomian merkitystä kirjallisuuden etiikalle. Adornon, Derridan, Lacanin ja Kristevan inspiroimana hän korostaa, että kirjallisuus saa todellisen eettisen arvonsa vastakuvana ja vastakielenä vakiintuneelle moraalille ja normijärjestelmälle. Sarjassa Birgitta Trotzgin ja Katarina Frostensonin tekstien lähilukuja hän osoittaa myös, kuinka heidän eettinen merkityksensä ilmenee heidän modernistisen perusnäkemyksensä kautta. Carin Franzén on kirjallisuudentutkija, joka on erikoistunut psykoanalyysiin ja feministiseen teoriaan. Hän on aiemmin julkaissut teokset Att översätta känslan. En studie i Julia Kristevas psykoanalytiska poetik (1995) ja I begynnelsen var ordet. Essäer om den litterära erfarenheten (2002).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Carin Franzén
Kustantaja: Brutus Östlings bokf Symposion
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 236 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 138x218x15 mm
Paino: 380 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789171397683
SKU: 621168