Miksi Ruotsin kulttuuripolitiikka on sellainen kuin se on? Miksi se käsittelee juuri niitä kulttuuri-ilmiöitä ja -alueita, joita se käsittelee? Olisiko se voitu muotoilla toisin? Anders Frenanderin mukaan pitkä historiallinen näkökulma on valaiseva vastausten etsimisessä tällaisiin kysymyksiin.

Tässä laajennetussa ja osittain uudistetussa painoksessa Frenander analysoi, miten Ruotsin kulttuuripolitiikasta on keskusteltu yleisellä tasolla aina vuoden 2009 valtiopäiväpäätökseen asti. Tutkimuksen perustana ovat puolueiden kulttuuripoliittiset ohjelmat, niiden aikakauslehdet, keskustelukirjat ja -artikkelit sekä valtion selvitykset ja niin edelleen. Aineistoa tarkastellaan diskurssianalyyttisellä menetelmällä, joka on sijoitettu laajempaan teoreettiseen viitekehykseen koskien ruotsalaista kansankotia, jota tarkastellaan hegemoniana Gramscin mielessä. Kun kansankoti perustettiin 1930-luvulla, politiikan rajat asetettiin pitkäksi aikaa eteenpäin. Tämä koski suurelta osin kulttuuripolitiikkaa ja voi selittää, miksi se, kun se perustettiin 1960-luvulla, alkoi pyöriä perinteisen porvarillisen korkeakulttuurikäsitteen ympärillä. Kirjan historiallinen näkökulma ja kronologinen rakenne havainnollistavat, miksi nykyinen kulttuuripolitiikka on sellainen kuin se on.

Anders Frenander on aatehistorioitsija ja kirjasto- ja informaatiotieteen professori Boråsin korkeakoulussa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Anders Frenander
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 305 sivua
Painos: 2
Mitat (lxkxs): 145x210x25 mm
Paino: 490 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789178449163
SKU: 722440