Kirja Kun sielu joutuu maanpakoon käsittelee ihmisen tarvetta eksistentiaaliselle kielelle ilmaistakseen sisintä identiteettiään ja kaipuutaan myös modernissa ja sekularisoituneessa maassa kuten Ruotsissa. Antropologisten ja filosofisten näkökulmien pohjalta Mikael Kurkiala väittää, että kirkko, rikkaalla tarinoiden, rituaalien ja tilojen perinnöllään, voisi ottaa tärkeän roolin ekologisessa, sosiaalisessa ja henkisessä kriisissä, jossa yhteiskuntamme on.

Materiaalinen hyvinvointi ja eksistentiaalinen kestävyys eivät kulje käsi kädessä. Meitä ympäröi tavaroiden yltäkylläisyys ja meluisa viihde- ja häiriötarjonta. Samaan aikaan keskustelut hiljenevät, sosiaalinen liima murtuu ja ekosysteemit uhkaavat romahtaa. Mitä meiltä puuttuu? \"Ihminen on uskonnollinen, ei siksi, että hänellä olisi tiettyjä uskomuksia, vaan siksi, että hänen kaipuunsa tulla kokonaiseksi on kirjoitettu hänen olemukseensa\", Mikael Kurkiala toteaa ja perustelee eksistentiaalisen kielen tarvetta, joka antaa ihmiselle kuulumisen tunteen maailmassa.

Uskonnolliset perinteet sisältävät usein syvällisiä oivalluksia ihmisen sisimmästä ja voisivat siksi ottaa tärkeän roolin kriisissä, jossa olemme. Kirkko hallinnoi rikasta perintöä tarinoista, rituaaleista ja tiloista, jotka ovat latautuneet aiempien sukupolvien kaipuusta, epätoivosta ja ilosta. Mutta on haaste tehdä tämä perintö saataville aikana, jolloin tempo kiihtyy ja tiedon ylitarjonta tekee yhä vaikeammaksi löytää keskittymistä ja läsnäoloa.

\"Yksi viime vuoden luetuimmista kirjoista oli ruotsalaisen antropologin Mikael Kurkialan \"Kun sielu joutuu maanpakoon\", joka vahvalla henkilökohtaisella panoksella tutkii uskonnon roolia aikamme eksistentiaalisessa ja ekologisessa kriisissä. Kurkiala katsoo, että usko on läsnä yhteiskunnassamme poissaolona, ​​melkein kuin varastettu maalaus museossa: \"Sakralisoimattomassa maailmassa Jumala on läsnä poissaolona. Katsomme tyhjyyteen ja suremme ja ihmettelemme.\"\" Björn Wiman, DN

\"Antropologi Kurkiala on aiemmin tutkinut lakota-intiaanien kulttuuria, mutta kääntää nyt katseensa omaamme. Hän toteaa, että materiaalinen yltäkylläisyys johtaa ekologiseen ja eksistentiaaliseen kriisiin, samalla kun digitalisaatio hajottaa ja heittää meidät pintaan. Täsmällisiä kulttuurianalyysejä...\" Joel Halldorf, Expressen kultur 2019-12-17.

\"Kurkiala kirjoittaa myös henkilökohtaisesti ja runollisesti eksistentiaalisen kielen etsimisestä. Tämä kirja sitouttaa ja stimuloi syventymiseen ja pohdintaan.\" Håkan Stenow, BTJ-häftet nr 20, 2019.

\"Kurkiala katsoo, että uskonnollinen impulssi on syvään juurtunut ihmiseen - ja varoittaa sekulaarisen yhteiskunnan varjopuolista....Kurkiala on kirjoittanut kirjan, joka kattaa paljon, mutta jolla on myös paljon annettavaa. Tulen kantamaan sitä mukanani pitkään, pohdinnat nousevat esiin yksi toisensa jälkeen.\" Anders L. Gustafsson, Dalarnas tidningar.

\"Kun sielu joutuu maanpakoon on viisas kirja, jossa on sujuvuutta, lämpöä ja toisinaan jopa runollisia ulottuvuuksia kielessä. Helppo lähestyä, mutta perusteluilla, jotka pakottavat pohdintaan ja käsittelyyn.\" Henrik Othman, Österbottens Tidning


MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidos: Kovakantinen
Kirjoittaja: Mikael Kurkiala
Kustantaja: Verbum AB
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 247 sivua
Painos: 1
Paino: 400 grammaa
Kuvitettu: Ei
Sarja: Elämänkysymykset

Viivakoodi: 9789152637951
SKU: 739029