Litografian keksi Münchenissä 1700-luvun lopulla Alois Senefelder. Aluksi painomenetelmää käytettiin nuottipainatukseen, koulutauluihin, karttoihin ja hallinnolliseen painatukseen. Sitten taiteilijat alkoivat käyttää tekniikkaa, koska litografia on graafinen tekniikka, joka on lähimpänä piirustusta. Siitä tuli pian jäljennösmuoto, halvempi ja nopeampi kuin aiemmin hallitsevat kuparitekniikat kaiverrus ja etsaus. Litografiasta tuli graafisen teollisuuden kehityksen perusta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Vähitellen museot alkoivat kerätä litografisia teoksia. Tukholman Nationalmuseum keräsi niitä, mutta aluksi nämä teokset eivät saaneet kuulua pääkokoelmaan, vaan ne siirrettiin omaan kaappiin. Kirjoittaja jäsentää litografian historian kahdessa osassa: ensin keksintö ja vakiintuminen, sitten tausta ja edellytykset voimakkaasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Tässä kirjoitetaan luonnollisesti taidehistoriaa, mutta samalla myös tekniikan historiaa. Nationalmuseumin kokoelmien pohjalta af Burén esittelee ruotsalaisia esimerkkejä litografisista teoksista runsaasti kuvitetussa kirjassa. Litografia – nerokas idea voi toimia asiantuntevana standarditeoksena. Jan af Burén, asuu Tukholmassa ja on työskennellyt useita vuosia Nationalmuseumissa, on aiemmin julkaissut muun muassa: Grafik: konst & kunskap på papper (Nationalmuseumin vuosikirja), Från svans till snabel Djur i konsten (yhdessä Birgitta Castenforsin kanssa), När gatan tog mediemakt: Pariskommunens bilder (yhdessä Jan Myrdalin ja Hans Larssonin kanssa).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidontatyyppi: Puolinahkasidos
Kirjoittaja: Jan af Burén
Kustantaja: Carlsson
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 229 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 177x217x18 mm
Paino: 670 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789173318235
SKU: 674663