Tuntuuko sinusta, että elämme lopun aikoja? Tuntuuko siltä, että kaikki on tulessa ja yksi katastrofi seuraa toista? Tässä pieni lohtu: et ole ensimmäinen, joka tuntee niin. Jos on yksi asia, josta ihmiset ovat kautta historian olleet yhtä mieltä, se on se, että historiaa ei tulisi olemaan enää kauan. Tämä kirja kertoo maailmanlopusta ja siitä, miten ihmiset ovat aina uskoneet sen olevan hyvin helvetin lähellä.

Tuhansien vuosien varrella tapaamme outoja kultteja, epäonnistuneita profeettoja ja joukkopaniikkia, pyhiä sotureita, jotka johtavat kapinoita viimeisten päivien ennakoimiseksi, ja esikaupunkien asukkaita, jotka odottavat avaruusolentojen pelastavan heidät tuhoon tuomitulta Maalta. Matkustamme takaisin "pahimpaan elinaikaan", kun maailma horjui samanaikaisen pandemian ja ilmastokriisin kourissa. Ja katsomme tulevaisuuteen kysyäksemme hermoja raastavan kysymyksen: miten kaikki saattaa päättyä? Mutta se on myös kirja siitä, miten elämme maailmassa, jossa katastrofi uhkaa aina – olipa kyseessä sitten mielipuoli ydinasepainikkeineen tai hitaasti etenevä ympäristön romahdus.

Koska kun puhumme maailmanlopusta, tarkoitamme itse asiassa maailmamme loppua. Pakkomiellemme maailmanloppuun liittyy itse asiassa muutokseen: pelkoomme sitä kohtaan ja kaipaamiseemme sitä kohtaan ja siihen, miten – lopulta – voimme löytää siitä toivoa.