Tässä kirjassa historioitsija Hanne Sanders haluaa osoittaa kirkon ja uskonnollisuuden merkityksen varhaismodernissa, esisekularisoidussa yhteiskunnassa, joka oli kirjaimellisesti maailma Jumalan kanssa. Tutkimuksen keskiössä on Lundin hiippakunta vuosina 1650-1720.

Roskilden rauhan myötä vuonna 1658 Skånesta ja siten myös Lundin hiippakunnasta tuli ruotsalainen. Skånen siirtymistä koskevalla historiankirjoituksella on usein ollut kansallinen leima ja se on käsitellyt kovaa ruotsalaistamista. Käytännössä kuitenkin monet asiat alueella pysyivät tanskalaisina jonkin aikaa, erityisesti kirkon sisällä. Tutkimus ei tällä tavoin ainoastaan valaise uskonnon merkitystä, vaan tarjoaa myös uuden näkökulman Skånen siirtymiseen.

Painopiste on hiippakunnassa kirkollisena yhteiskunnallisena organisaationa, joka on yhtä vanha kuin valtio. Hiippakunnan tuomiokapitulilla ja papeilla oli vahva asema ja monia yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä. Kirjassa tutkitaan kirkon työtä perheasioissa, pappien uria, kirkkorakennuksen merkitystä ja Lundin yliopiston syntyä.

Erityisesti kirkolla oli vastuu kotitaloudesta, yhteiskunnan tuotannon ja jäljentämisen keskeisestä organisaatiosta. Reformaatio tarjosi uuden mahdollisuuden avioeroon, erityisesti ratkaisuna tilanteisiin, joissa miehet olivat kadonneet sodassa ja nainen halusi mennä uudelleen naimisiin. Luterilainen käsitys siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, ilmeni tässä miesten ja naisten tasa-arvoisena kohteluna.

Kansallisesti suuntautunutta historiankirjoitusta Skånen ruotsalaistamisesta problematisoidaan analysoimalla skånelaisia saarnoja, joissa sota, rauha, kuningas ja kansa ymmärretään ei-kansallisesti luterilaisessa maailmankuvassa. Tutkimus 603 papin urasta Lundin hiippakunnassa vuosina 1658-1700 osoittaa tämän käytännössä. Skånesta tuli ensin ruotsalainen maakunta (vuoteen 1681 asti), joka säilytti monia tanskalaisia lakeja, tanskalaisen kirkon ja tanskalaissyntyisiä pappeja. Ja se, että Skåne monin tavoin jatkoi tanskalaisena maakunta-aikana, selittää myös sen, miksi Lund sai yliopiston vuosina 1666-68. Tanskalaiset kirkolliset lait asettivat vaatimuksia pappien yliopistokoulutukselle, ja Lundin tuomiokapitulin suuret, tanskalaiset maaomistukset rahoittivat yliopiston.

Laaja näkökulma uskonnon merkitykseen esimodernina aikana osoittaa, että se on avain tämän ajan ymmärtämiseen, mutta ehkä myös siirtymisen ymmärtämiseen moderniin, sekularisoituneeseen aikaan.

Hanne Sanders on historian professori Lundin yliopistossa. Kööpenhaminassa suoritettujen opintojen jälkeen hän väitteli tohtoriksi Tukholman yliopistossa väitöskirjallaan varhaisesta herätysliikkeestä Ruotsissa ja Tanskassa (Bondevækkelse og sekularisering, 1995). Hänen pääasiallinen tutkimusalueensa on ollut uskonto ja kirkko varhaismodernina aikana kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta, mutta myös kysymykset Skånen asemasta ruotsalaisen ja tanskalaisen välillä, Skånen siirtymisestä Ruotsiin, Öresundin alueen ja skandinavismin historiasta. Sanders toimi Tanskan tutkimuskeskuksen, nykyisen Öresundin tutkimuskeskuksen, johtajana Lundin yliopistossa vuosina 2000-2011 ja keskuksen julkaisusarjan sarjatoimittajana vuoteen 2015 asti (35 osaa).

Lundin yliopiston Öresundin tutkimuskeskus (CORS) on alusta kriittiselle keskustelulle kysymyksistä, jotka aktualisoituvat raja-alueilla ja erityisesti Öresundin kaltaisella ylikansallisella raja-alueella. Öresundin tutkimuskeskuksen julkaisusarja, jossa teos Maailma Jumalan kanssa: Uskonnollinen maailmankuva ja kirkko tanskalais-ruotsalaisessa Lundin hiippakunnassa 1650-1720 on numero 43, on osa keskuksen toimintaa. Sarjatoimittaja on Johanna Rivano Eckerdal.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidontatyyppi: Sidottu
Kirjoittaja: Hanne Sanders
Kääntäjä: Madeleine Björkegren Bergström
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 335 sivua
Mitat (lxkxs): 160x235x28 mm
Paino: 859 grammaa
Kuvitettu: Ei
Sarja: Centrum för Öresundsstudier 43

Viivakoodi: 9789170613777
SKU: 803081