Tämän teoksen yleistavoitteena on keskustella ja kritisoida ihmiskaupan oikeudellista sääntelyä kansallisessa ja kansainvälisessä kontekstissa. Erityisesti keskustelua tarvitaan paitsi ihmiskaupan kriminalisoinnin historiallisista ja filosofisista lähtökohdista, myös yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta viitekehyksestä, empiirisestä ulottuvuudesta, kuten alan olemassa olevista tilastoista, sekä lisätiedon tarpeesta. Kirja yhdistää ihmiskaupan rikoksen deskriptiiviset ja normatiiviset analyysit eri oikeudellisista näkökulmista. Huolimatta ihmiskaupan lisääntyneestä kiinnostuksesta politiikassa, yleisössä ja mediassa, kriittinen näkökulma, kuten tässä esitetty, on toistaiseksi ollut suurelta osin poissa. Tätä taustaa vasten tämä lähestymistapa mahdollistaa teoreettisten havaintojen käsittelyn tuomalla esiin ja erittelemällä erilaisia, tieteidenvälisiä konflikteja ja epäjohdonmukaisuuksia ihmiskaupan sääntelyssä. Kirja käsittelee ihmiskauppailmiötä kriittisesti eri näkökulmista, antaen sille 'muodon' ja osoittaen, miten se herää eloon oikeudellisessa sääntelyssä.