Miten nimestä tuli hyödyke ruotsalaisessa kirjallisessa julkisuudessa? Teoksessa \"'Mitä nimi tekee?' Anonymiteetti ja brändin rakentaminen ruotsalaisessa kirjallisuuskritiikissä 1820-1850\" Åsa Arping paljastaa kirjallisen mediamaailman, joka näyttäytyy nykyajan tarkkailijalle sekä tutulta että vieraalta. Aiemmin väärinymmärretyssä 1840-luvussa hän löytää ratkaisevan rakennemuutoksen, jossa sekä mediat että kriitikko- ja kirjailijarooli kokivat merkittäviä uudistuksia, ja jossa kiristyvä kilpailu johti sekä lahkolaisiin kiistoihin että luoviin vuoroviljelyihin. Kirjailijat asuivat lehtien jatkokertomusosastoilla yhtä usein kuin arvostelijat lainasivat kaunokirjallisuuden työkalupakista. Anonyymi julkaiseminen ja toimituksellinen yksimielisyys haastettiin yhä enemmän yksilöllisellä imagon luomisella. Esimerkkien, kuten Wendela Hebben, Oscar Patric Sturtzenbecherin ja Johan Peter Theorellin, pohjalta Arping tutkii uusia suhteita nopeasti kasvavan markkinan ja sen monipuolisten toimijoiden välillä. Mutta hän tuo esiin myös anonyymin kollektiivin ja puolijulkisen käsikirjoituskulttuurin edelleen tärkeinä ääninä aikansa kirjallisessa keskustelussa. Åsa Arping (s. 1968) on kirjallisuustieteen dosentti ja yliopistonlehtori Göteborgin yliopiston kirjallisuuden, ideahistorian ja uskonnon laitoksella. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2002 väitöskirjallaan \"Den anspråksfulla blygsamheten. Auktoritet och genus i 1830-talets svenska romandebatt\", hän on toiminut \"Kvinnovetenskaplig tidskrift\" -lehden toimittajana ja kuului \"Litteraturens historia i Sverige\" (2009) uusimman painoksen toimituskuntaan.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Åsa Arping
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 349 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 160x234x28 mm
Paino: 930 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170611186
SKU: 715427