Ekspressionismista tuli keskeinen iskusana, kun taiteen tavoitteet ja keinot neuvoteltiin radikaalisti uudelleen 1900-luvun alussa, ja puhumme mielellämme vielä tänäkin päivänä ekspressionistisesta kuvataiteesta, lyriikasta ja draamasta. Mutta ekspressionistinen proosa – mitä se olisi? Tässä tutkimuksessa Gunilla Hermansson nostaa esiin kysymyksen osoittamalla, millaisia käsityksiä ekspressionismista ja tulevaisuuden kirjallisuudesta seitsemän pohjoismaista kirjailijaa kirjoitti päivän kritiikissä ja ohjelmissa ja miten näitä käsityksiä työstettiin kaunokirjallisessa proosassa. Kirjailijat ovat Anna Lenah Elgström, Pär Lagerkvist, Emil Bønnelycke, Tom Kristensen, Hagar Olsson, Elmer Diktonius ja Sigurd Hoel. Heidän vuosien 1910 ja 1930 välisenä aikana kirjoitetussa fiktiivisessä proosassaan kietoutuvat yhteen intermediaaliset fantasiat, brutaalius ja sukupuoliroolit, sota ja vallankumous, tyylittely ja abstraktio, paatos ja huuto, agitaatio ja sitoutuminen, utopia ja pelastusmallit, nationalismi ja internationalismi. Proosateokset osoittavat syvempää ambivalenssia avantgardistisia estetiikkoja ja projekteja kohtaan kuin ohjelmat ja arvostelut paljastavat. Ekspressionismin aikakaudella kirjoitettu proosa osoittautuu siten hedelmälliseksi tavaksi syventää kuvaa varhaisesta pohjoismaisesta modernismista ja sen panoksesta avantgarden topografian neuvotteluun. Gunilla Hermansson on kirjallisuustieteen dosentti Göteborgin yliopistossa ja on aiemmin julkaissut mm. teoksen ”Lyksalighedens øer: Møder mellem poesi, religion og erotik i dansk og svensk romantik” (Makadam 2010).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Gunilla Hermansson
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 415 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 170x228x36 mm
Paino: 1030 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170611841
SKU: 734398