Otto Rosenberg on 9-vuotias ja asuu Berliinissä köyhänä mutta onnellisena, kun hänen perheensä pidätetään ensimmäisen kerran. Heidän ympärillään natsit repivät sinti- ja romaniperheitä kodeistaan. He jättävät taakseen koulut, työpaikat, ystävät ja yritykset ja asuvat pakkoleireillä kaupungin ulkopuolella. Yksi kerrallaan perheet hajoavat, aikuiset ja lapset katoavat tai heidät "lähetetään itään".

Otto saapuu Auschwitziin 15-vuotiaana ja hänet siirretään myöhemmin Büchenwaldiin ja Bergen-Belseniin. Hän työskentelee, etsii ruokaa aina kun voi, todistaa ja kärsii hirvittävästä väkivallasta ja joutuu useammin kuin kerran sairauden lähelle kuolemaa. Uskomatonta kyllä, hän liittyy myös aseelliseen vankien kapinaan, jotka SS:n ja varman kuoleman edessä kieltäytyvät perääntymästä. Jostain syystä, onnen tai puhtaan inhimillisen elämäntahdon ansiosta, tai molempien ansiosta, hän selviää hengissä.

Tarinat sinti- ja romaniväestön kärsimyksestä natsi-Saksassa katoavat aivan liian usein tai jäävät kertomatta. Tässä kummittelevassa kertomuksessa Otto jakaa tarinansa huomattavan yksinkertaisesti. Syvästi liikuttava teos Auschwitzin romani on uskomaton kertomus siitä, kuinka nuori sintipoika ihmeellisesti selvisi holokaustin käsittämättömästä pimeydestä.