»Pakolaiset-novellit ovat niin täydellisesti kirjoitettuja, että kirja on parasta kieltää kirjoituskursseilla, muuten opiskelijat joutuvat kollektiiviseen masennukseen ja ottavat töitä mainostoimistosta.« Mikael Timm P1:ssä

»Tuntuu siltä, että tämä on ensimmäinen kerta, kun todella alan ymmärtää, miltä tuntuu olla kuulumatta minnekään. Monet ovat kirjoittaneet sodasta ja siirtolaisuudesta, mutta tässä kohtaamme ihmisiä ja jaamme heidän eksyneisyytensä, koti-ikävänsä ja unelmansa uudesta elämästä, joka odottaa.« Ulla Strängberg Jönköpings-Postenissa

Kaikille pakolaisille kaikkialla – näin Viet Thanh Nguyen aloittaa novellikokoelmansa Pakolaiset. Kahdeksassa tarinassa hän kuvaa ihmisiä, jotka seisovat kahdessa maailmassa, joilla on kaksoisidentiteetti ja horjuva uskollisuus. Jotkut ovat tulleet veneellä Vietnamista Yhdysvaltoihin ja yrittävät navigoida uuden ja vanhan maan heille asettamien odotusten välillä. Toiset ovat jääneet, ja heillä on voimakas kaipuu elämään meren toisella puolella. Jotkut katsovat eteenpäin, toiset taaksepäin – ja kaikilla heillä on unelmansa.

Viet Thanh Nguyen, itse pakolainen Vietnamista, seuraa Pulitzer-palkittua romaaniaan Sympatisoija novellikokoelmalla, jota yhtenäinen amerikkalainen kriitikkokunta on ylistänyt. Kristallinkirkkaalla kielellä, joka on täynnä teräviä havaintoja, hän tutkii tarinoissaan siirtolaisuuden ja sodan vaikutusta yksittäiseen ihmiseen.

Viet Thanh Nguyen syntyi vuonna 1971 Vietnamissa, mutta kasvoi Yhdysvalloissa, jonne hän pakeni nelivuotiaana vanhempiensa kanssa. Hän on etnisyyden tutkimuksen professori Etelä-Kalifornian yliopistossa ja vastikään nimitetty Uppsalan yliopiston kunniatohtoriksi. Nguyen kirjoittaa säännöllisesti kolumneja New York Timesiin ja Los Angeles Timesiin, joissa hän on tehnyt itselleen nimeä radikaalina äänenä muun muassa pakolaiskysymyksessä. Hänen esikoisromaaninsa Sympatisoija sai valtavan läpimurron, kun se julkaistiin Yhdysvalloissa, ja se sai lukuisia palkintoja, mukaan lukien arvostetun Pulitzer-palkinnon vuonna 2016. Kirja otettiin vastaan kauan kaivattuna vietnamilaisena näkökulmana Vietnamin sotaan. Nguyen kirjoittaa parhaillaan jatko-osaa tälle kirjalle.

Hans Berggren on kääntäjä englannista ja portugalista. Hän on aiemmin kääntänyt muun muassa Chinua Acheben, Salman Rushdien ja José Saramagon teoksia.

»Viet Thanh Nguyen on yksi parhaista siirtolaisuuden kuvaajistamme.« Joyce Carol Oates

»Erinomainen kokoelma.« New York Times Book Review

»Omaperäisillä näkökulmilla ja vahvalla läsnäololla Viet Thanh Nguyen luo tilaa identiteettikysymyksille, jotka on esitetty tavalla, joka antaa tunteen siitä, että olemme kaikki pakolaisia. Syvimmiltään.« Maria Schottenius Dagens Nyheterissä

»Mielestäni hän puhuu suoraan, pyytämättä anteeksi tai tinkimättä kirjallisesti. Hans Berggrenin käännöksen lukeminen on puhdasta nautintoa. Rivakoiden alkujen ja toisinaan siistien loppuhuipennusten välissä nämä pakoa ja identiteettiä käsittelevät tarinat etenevät tiiviillä mutta yksinkertaisella proosalla, sellaisella, jossa suuriin kysymyksiin liukuu näennäisen vastustamattomasti.« Viktoria Jäderling Aftonbladetissa

»Aikana, jolloin autofiktion, aitouden ja kulttuurisen omimisen kysymykset ovat jatkuvasti esillä, minusta tuntuu virkistävältä, että on olemassa kirjailija, joka niin ilmeisesti juurtuu eksistentiaalisesti, kulttuurisesti, älyllisesti ja emotionaalisesti siihen, mitä hän kuvaa, ja juuri siksi voi sallia itsensä olla ristiriitainen, kuvitella vapaasti ja puhua itsensä ohi.« Ulf Karl Olov Nilsson Göteborgs-Postenissa

»Pakolaiset-kirjaa voi lukea pakolaisena itse, samastumisen ja oivalluksen vuoksi siitä, miten muut ovat käsitelleet muutosta. Sen voi lukea syntyperäisenä ruotsalaisena, jotta ymmärtäisi paremmin kaikkia maahamme tulleita ihmisiä ja heidän kokemuksiaan. Ja Pakolaiset-kirjaa voi lukea, vaikka ei olisikaan kiinnostunut näistä erityisistä kokemuksista, sillä ennen kaikkea novellikokoelma kertoo ihmisistä ja kaikista niistä ajatuksista ja tunteista, jotka jaamme riippumatta siitä, missä päin maailmaa asumme ja olemmeko matkustaneet koko planeetan ympäri vai jääneet kotikylään.« Kristian Ekenberg Gävle Dagbladissa