Laulajien ja runoilijoiden nimitykseksi antiikin kreikkalaiset valitsivat aikoinaan termin, joka normaalisti tarkoitti \"käsityöläistä\" tai \"tuottajaa\". Termi oli poietes, \"runoilija\". Miksi juuri tämä sana? Tässä tutkimuksessa etsitään vastausta tähän kysymykseen. Se alkaa Homeroksesta, joka ei tunne \"runoilijoita\". Homerolainen bardi ei ole oman runonsa luoja, hän vain kanavoi Laulujumalattaren puhetta. Mutta yhteiskunta, jossa bardi laulaa, käy läpi mullistavia muutoksia. Arkaaisessa Kreikassa alkaa eräänlainen sekularisaatioprosessi, joka johtuu erityisesti uuden kirjoitusteknologian kyvystä muuttaa laulu teksteiksi, joita voidaan tutkia, keskustella, kritisoida ja käsitellä muiden käsityötuotteiden tavoin. Näistä muutoksista syntyy ajan myötä uudenlainen runoilija; tutkimuksen toisessa päässä on kuorolyrikko, joka itsetietoisesti esittää oman laulunsa vaihtotavarana ja itsensä sen taitavana tekijänä ja tuottajana. Ensimmäinen \"runoilija\" ja ensimmäinen \"runousoppi\" ovat tosiasia.

--------------------------------------------------------------------------

Runo ja käsityö esitettiin alun perin ranskaksi vuonna 1976 väitöskirjana klassisessa filologiassa Lundin yliopistossa, nimellä La parole et le marbre. Kirja on saanut suurta kansainvälistä huomiota ja on nykyään usein siteerattu standarditeos, jota luetaan sekä oman alansa sisällä että sen ulkopuolella. Nyt tämä uraauurtava tutkimus \"runoilijan sukupuusta\" on saatavilla ruotsiksi, tekijän itsensä kääntämänä ja muokkaamana.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidontatyyppi: Tanskalainen sidonta
Kirjoittaja: Jesper Svenbro
Kustantaja: Bokförlaget Faethon
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 374 sivua
Mitat (lxkxs): 130x185x30 mm
Paino: 464 grammaa
Kuvitettu: Ei
Sarja: Moly 4

Viivakoodi: 9789198514827
SKU: 750580