Hovin toimitusjohtajat ja suunnannäyttäjät. Kuningattaret eivät ole olleet pelkkiä puolisoita ja äitejä, kruunupäitä silkkipukuineen ja jalokivineen. He ovat olleet myös omatoimisia ja aktiivisia vaikuttajia.Kuningattaret olivat persoonia, jotka jättivät jälkensä Ruotsin hoviin ja kulttuurielämään. Kirjassa tavataan esimerkiksi keskeiset Tukholman linnat rakennuttanut Hedvig Eleonoora, piiasta kuningattareksi kivunnut Kaarina, koko kuninkaallista omaisuutta hallinnoinut Margareeta, vallankaappausta puolisonsa puolesta järjestellyt Loviisa Ulriika sekä suomalaisten sotalasten kohtaloita ohjaillut Louise. Kaikkien kuningattarien tarinat eivät olleet onnellisia. Oli muun muassa Anna, joka joutui jättämään lapsensa panttivangiksi, Katariina, joka istui puolisonsa kanssa vuosia vankeudessa ja Sofia Magdaleena, jonka koko Eurooppa kuvitteli saaneen lapsen tallimestarin kanssa. Elämä vieraassa maassa, ilman suvun ja ystävien tukea uskottoman puolison kanssa on ollut monelle nuorelle naiselle suunnaton koettelemus.Kuningattarien elämäntarinoiden kautta rakentuu kuva Ruotsin monarkiasta, sen perinteistä ja tavoista, kruunajaisista ja häistä. Suomessa kuningattarien vierailut olivat suuria tapahtumia, ja he ovat jääneet elämään arkeemme useissa paikannimissä. Ruotsin kuningattaret ovat olleet myös ”meidän kuningattariamme”. Kuningasperhe tuntuu kiinnostavan suomalaisia jopa enemmän kuin ruotsalaisia. Viimeiset kaksisataa vuotta Bernadotte-aikaa onkin kiinnostava kurkistus siihen, miten kuningattaret ovat omalta osaltaan muokanneet modernisoituvaa Ruotsia. Sanna-Mari Hovi on tullut tunnetuksi kuninkaalliskirjailijana ja erityisesti Ruotsin kuningashuoneen tuntijana. Viikingeistä Victoriaan – Ruotsin monarkian tarina ilmestyi vuonna 2021, ja yhdessä Kaisa Haatasen kanssa kirjoitettu Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (2018) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. Matka kuninkaalliseen Tukholmaan (2023) esittelee Tukholman tuttuja ja tuntemattomampia kuninkaallisia kohteita.