Haluamme mielellämme kuvitella, että aina on ollut laaja käärmepelko, joka on johtanut siihen, että kaikki käärmeet on tapettu ilman muuta. Tai että ihmiset ovat osoittaneet sovittamatonta inhoa niitä iljettäviä rupikonnia kohtaan, jotka ovat asustaneet pihapiirissä. Todellisuudessa suhde näihin käärmeisiin, liskoihin, sammakoihin ja salamantereihin oli vanhempina aikoina monimutkaisempi, mikä heijastuu rikkaassa nimitysten joukossa näille eläimille. Monet talonpojat pitivät käärmeistä pihalla, koska ne toivat heille onnea. Vältettiin vahingoittamasta sammakkoa tai rupikonnaa, joka tuli tielle. Ne olivat eläimiä, joita usein suojeltiin. Samalla osattiin hyödyntää näitä eläimiä arjessa. Käärmeitä ja sammakoita voitiin esimerkiksi käyttää kansanparannuksessa. Sammakot pitivät juomavesilähteet puhtaina, ja Etelä-Ruotsissa arvostettiin tiettyjen sammakkolajien laulua. Sammakoiden kevätkonsertit toimivat jopa merkkinä erilaisille toiminnoille. Etnobiologisesta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta Ingvar Svanberg kertoo kansanomaisesta tiedosta sammakkoeläimistä ja matelijoista esiteollisessa Ruotsissa. Täällä tapaamme muun muassa kotikäärmeitä, kyitä, naurusammakoita ja pähkinäsammakoita. 1600- ja 1700-luvun tietojen pohjalta syntyy monipuolinen kuva ihmisen suhteista näihin eläinryhmiin.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Ingvar Svanberg
Kustantaja: Dialogos Förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 166 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 160x230x18 mm
Paino: 480 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789175042145
SKU: 639144