SELVIYTYMINEN SAAMENMAALLA, Kulttuurinen keittokirja ja tarinoita vuodenaikojen mukaan Ruotsin vuoristossa, on tärkeä ja ainutlaatuinen kirja.

Sekä Skandinavian alkuperäiskansojen, saamelaisten, että Ruotsin pohjoisten vuoristojen pioneerien elämä oli kovaa.
Pääasiassa ilmaston vuoksi heidän oli oltava sekä luovia että yhteistyökykyisiä vaikeina aikoina.
Yleensä luetaan ongelmista, kun kaksi kulttuuria joutuvat elämään yhdessä ja jakamaan saman tilan.
On myös muita positiivisempia tarinoita. Tämä on yksi niistä, ja tämä kirja on todiste siitä, että hyviä asioita voidaan luoda, kun kokoonnumme ja jaamme tietomme.
Kirjasta löydät myös useita Annican, Karinin ja Saxnäsin koulun oppilaiden perheiden erityisesti valitsemia reseptejä, Vilhelminasta.
Silti reseptien kulttuurinen merkitys on kirjan teema: miten elämä ja ruoka seurasivat vuodenaikojen vaihtelua ja miten maisema, jossa he elivät ja työskentelivät, vaikutti heidän elämäänsä. Lue tarinoita siitä, miten saamelaiset ja pioneerit Vilhelminan vuoristokylissä elivät, kun tämä oli vielä tietöntä maata... Kirjoittajien kasvatus ja kokemukset vuoristokulttuurista ovat muodostaneet kirjan sisällön perustan. Tämä sukupolvien kohtaaminen heidän kotiseudullaan on ainutlaatuinen.

Kun synnyin 50-luvun alussa, suurin osa Norlannin sisämaan väestöstä eli omavaraisesti. Isäni työskenteli Vattenfallilla suunnitellen Vindelälvenin rakentamista sähköntuotantoa varten. Onneksi väestö vastusti laajennusta ja heitä kuunneltiin voimakkaan parlamentin naisen toimesta, joka pysäytti suunnitelmat. Nykyään iloitsen omistaessani maata Vindelälvenin molemmin puolin, joka on nyt Ruotsin kansallisjoki. Perheessäni on 5 sukupolvea kuulunut vahvoihin uudisasukkaisiin, jotka asettuivat Norlannin sisämaahan ja vuoristoalueille 1800-luvun alussa. Liha ja viljelykasvit tulivat tilalta ja puut rakennuksiimme omasta mäntymetsästämme. Riistaeläimiä metsästettiin pääasiassa myyntiin. Oli rahaa ostaa tarvikkeita, joita ei tuotettu itse kotitaloudessa. Istutan edelleen perunoita samaan maahan, jossa isoisäni isoisä alkoi kasvattaa niitä ensimmäisen kerran 1830-luvun alussa. Nuoruudessani oli itsestään selvää, että oppisin huolehtimaan kaikesta, mitä tilallamme tuotettiin. Äitini ja hänen perheensä tulivat samoista perinteistä Vilhelminafjällenissä. Siellä työskentelin 13 vuotta opettajana Saxnäsin koulussa. 1-9-luokkien koulu, jossa opettajat opettivat monia aineita. Joitakin vuosia olin vastuussa myös kotitalousopetuksesta siellä ja tajusin, että monet opiskelijat eivät enää jatka vanhoja perinteitä kotitaloudessa. Tunnustus siitä, että kulttuuriperintö oli katoamassa, johti siihen, että paikallisesti perustettu opetus sekä historiassa että kotitaloudessa yhdessä koulun ulkoilun profiilin kanssa muodosti opetuskokonaisuuden. Yhteistyö saamelaisten kylien kanssa ja retket Norjaan ja Pohjoismaiseen museoon Tukholmassa kehystivät opiskelijoiden tietämystä perinteistä. Annica Grundström

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Karin Baer, Annica Grundström
Kustantaja: BoD
Kieli: Englanti
Sivumäärä: 80 sivua
Mitat (lxkxs): 170x220x5 mm
Paino: 155 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789174635683
SKU: 793504