1600-luvun sotien aikana eurooppalainen eliitti käytti mielellään tilaisuutta hyväkseen viedäkseen arvokkaita esineitä – kulttuurisaaliita – jotka he sitten saattoivat liittää omiin kokoelmiinsa. Suuri osa 1600-luvun saaliista on säilynyt niissä instituutioissa, joista on tullut kansallisia kulttuuriperintölaitoksia. Napoleonin ryöstelyjen seurauksena Euroopassa noin vuonna 1800 ulkomaiset tutkijat kiinnittivät huomiota ruotsalaisissa kokoelmissa oleviin saaliisiin 1800-luvun puolivälistä eteenpäin. Tällä tavoin 1600-luvun saaliit alettiin ajan myötä ymmärtää ”ruotsalaisina sotasaaliina” ja kansallisen kunnian symboleina. Sana ”sotasaalis” ei kuitenkaan ollut vakiintunut ruotsin kielessä ennen vuotta 1712, ja kotiin tuotuja saaliita tulkittiin 1600-luvulla eri tavalla kuin myöhempinä aikoina. Tässä aatehistoriallisessa väitöskirjassa käsitellään aineellisia prosesseja ja käytännön olosuhteita, jotka olivat mukana luomassa aikalaisten ymmärrystä näistä esineistä. Emma Hagström Molin tutkii ryöstelyn seurauksia voittajalle tutkimalla viittä saalista, jotka tuotiin Ruotsin valtakuntaan kuningas Kustaa II Aadolfin ja sotapäällikkö Carl Gustaf Wrangelin käskystä. Nämä saaliit – pääasiassa arkistoasiakirjat ja kirjat – analysoidaan objektibiografisen menetelmän avulla: niiden pakkaamisesta sodan kirstuihin mantereella niiden elämään Riksarkivetin kaapeissa, Uppsalan yliopiston kirjaston hyllyillä ja Skoklosterin linnan museohuoneissa Ruotsin kuningaskunnassa. Elämäkerrat tekevät näkyviksi esineiden muutokset ja niiden epävakaat identiteetit pidemmällä aikavälillä.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Flexband
Kirjoittaja: Emma Hagström Molin
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 271 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 171x217x24 mm
Paino: 610 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170611803
SKU: 730096