Hankalat ihmiset ovat mahdollisesti ikuinen ongelma. Se, ketä on pidetty hankalana, on kuitenkin vaihdellut ajan mittaan. Se, miten ympäristö on päättänyt määritellä ja käsitellä hankaluutta, on vaihdellut vielä enemmän.

Sotien välisen ajan Ruotsissa psykiatrinen psykopatiadiagnoosi toimi kiistanalaisena mutta tehokkaana työkaluna sellaisten ihmisten käsittelyssä, jotka eivät onnistuneet elämään kansalaisihanteiden mukaisesti. Diagnoosi perustui käsityksiin laajasta biologisesti perusteltujen häiriöiden kirjosta, jotka sijoittuivat normaaliuden ja varsinaisen mielisairauden rajamaastoon. Häiriöiden oletettiin ilmenevän esimerkiksi homoseksuaalisuutena, hysteerisinä kohtauksina, mytomanian tai yleisenä periaatteettomuutena.

Toinen kiistanalainen diagnoosi oli kverulanssiparanoia, sairaus, joka liitettiin modernin oikeusvaltion syntyyn ja jonka tärkeimmän ilmentymän oletettiin olevan kohtuuton valittaminen vääryyksistä. Tässä oli siis kyse pikemminkin kansalaisoikeuksien liiallisesta hyödyntämisestä. Erityinen ongelma oli, että sellainen käyttäytyminen, joka yleensä johti diagnoosiin ja sitä seuranneeseen pakkohoitoon mielisairaalassa, nimittäin ahkera kirjeenvaihto viranomaisten kanssa, oli myös se, mitä tarvittiin ulos pääsemiseksi.

Teoksessa Yhteiskunnallisesti hankalat ideahistorioitsija Annika Berg tutkii, miten psykopaateiksi tai kverulanteiksi kuvatut potilaat saattoivat neuvotella kotiutuksesta lääkärien ja viranomaisten kanssa 1930- ja 40-luvun Ruotsissa. Tämä oli aikaa, jolloin psykiatrinen hoito laajeni voimakkaasti koetun tarpeen seurauksena, mutta myös muuttui vähemmän suljetuksi järjestelmäksi, jossa oli mahdollisuuksia kokeilukotiutuksiin ja avoimempiin hoitomuotoihin. Se oli myös aikaa, jolloin psykiatriaa hyökättiin eri suunnilta ja sitä syytettiin ihmisten vangitsemisesta löyhin ja epäselvin perustein. Tämän taustaa vasten, miten psykopaattien ja kverulanttien käsittely sopi yhteen aikakauden ajatusten kanssa kansalaisvapauksista ja -oikeuksista? Miten potilaat näkivät itsensä? Ja miten neuvotteluihin yksittäisissä tapauksissa vaikuttivat käsitykset esimerkiksi luokasta, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta?

Annika Berg on ideahistorian dosentti ja lehtori Tukholman yliopiston kulttuurin ja estetiikan laitoksella. Hänen tutkimuksensa keskittyy pääasiassa lääketieteen sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen historiaan. Aiempiin julkaisuihin kuuluu muun muassa väitöskirja Den gränslösa hälsan: Signe och Axel Höjer, folkhälsan och expertisen (Uppsala 2009). De samhällsbesvärliga on julkaistu Kriterium-konsortion puitteissa, joka arvioi ruotsalaista tieteellistä kirjallisuutta (katso www.kriterium.se).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Annika Berg
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 383 sivua
Mitat (lxkxs): 167x250x36 mm
Paino: 1060 grammaa
Kuvitettu: Kyllä
Sarja: Kriterium

Viivakoodi: 9789170612619
SKU: 714348