Anne Frank on antanut kasvot holokaustille. Abraham Lincoln edustaa amerikkalaista unelmaa. Beethoven personoi eurooppalaista kulttuuria. Strindberg edustaa suurelta osin ruotsalaista teatteria ulkomailla, Astrid Lindgren ruotsalaista lastenkulttuuria. Fridolf Rhudin symboloi iloista Munkforsia. Wagner symboloi saksalaista kulttuuria yleensä, samoin kuin antisemitismiä, riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Sankareiden, kaanonin ja elämäkertojen tarve on nykyään suurempi kuin ehkä koskaan. Esimerkkinä tästä on yhä useampien henkilömuseoiden perustaminen. Jos kulttuurihenkilö kuolee tänään, herää melkein automaattisesti kysymys museosta kyseisen henkilön ympärille. Miksi yhteiskunnallamme on niin suuri tarve henkilökohtaisille kaanoneille, ikoneille ja sankareille? Ja miten kaanoneita ja ikoneita luodaan? Tätä käsitellään kirjassa Yhteiskuntien kasvojen antaminen, lähtökohtana henkilömuseot Ruotsissa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Henkilömuseot ovat erittäin vahva henkilökohtaisen kaanonin ilmentymä. Mitkä henkilöryhmät sitten pääsevät museoksi? Miten tavoiteltu identifikaatio luodaan? Miten myytti ja todellisuus tasapainotetaan? Mikä henkilömuseoissa on oikeasti autenttista? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelee Stefan Bohman, museologian dosentti, entinen Musiikkimuseon johtaja, nykyinen Strindberg-museon johtaja. Stefan Bohmanilla on pitkä kokemus museomaailmasta, hän on työskennellyt Nordiska museetissa, ollut Musiikkimuseon johtaja ja on nykyinen Strindberg-museon johtaja. Carlsson Bokförlagilla Bohman on julkaissut aiemmin mm. Musiken i politiken: Konstmusik som kulturarv (2003) ja ollut mukana toimittamassa teosta Museer och kulturarv. En museievetenskaplig antologi (2003).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Kovakantinen
Kirjoittaja: Stefan Bohman
Kustantaja: Carlsson
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 189 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 178x218x16 mm
Paino: 560 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789173313391
SKU: 661662