Sata vuotta sitten työväenliike ja naisliike onnistuivat ajamaan läpi vaatimuksensa yleisestä äänioikeudesta Ruotsissa. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa oikeisto – Venäjän ja Länsi-Euroopan vallankumouksellisten voimien pelottelemana – luopui lopulta vastustuksestaan demokratisoitumista kohtaan, ja vuonna 1921 pidettiin ensimmäiset vaalit niin kutsutulla yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.

Mutta kuinka kattava oli vuosina 1918–1921 käyttöön otettu äänioikeus? Tässä kirjassa kuvataan äänioikeuden historiaa Ruotsissa yleisen äänioikeuden käyttöönoton jälkeen. Tässä käy ilmi, että äänioikeus 1900-luvulla ei suinkaan kattanut kaikkia väestöryhmiä.

Köyhät, vanhat ja konkurssiin joutuneet on ajoittain suljettu ulos, samoin asevelvollisuudesta kieltäytyneet, vangit ja vajaavaltaisiksi julistetut. Ikärajat ovat vaihdelleet, samoin äänioikeuden ja Ruotsin kansalaisuuden välinen suhde. Lisäksi äänestyksen käytännön säännöt ovat vaikeuttaneet tiettyjen ryhmien, kuten poronhoitajasaamelaisten, oikeutensa käyttämistä.

Yleinen äänioikeus? Äänioikeuden rajoitukset Ruotsissa vuoden 1921 jälkeen käsittelee äänioikeuden muuttuvia rajoja ja esittää kysymyksiä demokratian ulottuvuudesta – menneisyydessä ja nykyajassa.

Toimittajat: Annika Berg, aatehistorioitsija Tukholman yliopistosta, ja Martin Ericsson, historioitsija Lundin yliopistosta. Mukana olevat kirjoittajat: Anders Ahlbäck, Jonathan Josefsson, Mattias Lindgren, Julia Nordblad, Bengt Sandin, Fia Sundevall.

Langalla sidottu pahvikansi, jossa kangasselkä.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Puolinahkasidos
Kirjoittaja: Annika Berg, Martin Ericsson, Anders Ahlbäck, Jonathan Josefsson, Mattias Lindgren, Julia Nordblad, Bengt Sandin, Fia Sundevall
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 287 sivua
Mitat (lxkxs): 172x233x25 mm
Paino: 838 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170613470
SKU: 760958