Tämä kirja näyttää, miten Mörsil, Undersåker ja Åre liitettiin rautatien myötä muuhun Ruotsiin. Yhtäkkiä syntyi suora yhteys niihin yhteiskunnan osiin, jotka olivat jo aiemmin ja konkreettisesti olleet kosketuksissa teollistumiseen. Miten nämä kolme ottivat vastaan tarjotun modernisaation? Mitä paikallisia strategioita voitiin havaita? Mitkä olivat alueen tärkeimmät panokset Ruotsin teollisuusyhteiskuntaan? Millainen näkemys teollistumisprosessista ilmaistaan höyryn ja sähkön aikakaudella?

Kirjoittaja esittelee tässä eri näkökohtia taloudellisesta, sosiaalisesta ja poliittisesta kehityksestä, jonka Länsi-Jämtlandin paikallisyhteisöt kokivat vuosina 1882–1910 sen jälkeen, kun Tukholman/Sundsvallin ja Trondheimin välinen rautatie oli avattu.

Vaikka rautatien tarkoituksena oli hyödyntää Länsi-Jämtlandin aineellisia resursseja, tämä ei ollut se, mikä integroi Länsi-Jämtlandin moderniin Ruotsiin. Sen sijaan vuoristoisen alueen aineettomat varat tekivät alueesta korvaamattoman osan teollisuusyhteiskuntaa. Puhtaan ilman, raikkaan veden ja rauhoittavien ympäristöjen, jotka olivat yhä kysytympiä teollistumisprosessin edetessä, ansiosta tämä alue sai luonnollisen paikan modernissa Ruotsissa.

Svenbjörn Kilander on historian dosentti Uppsalan yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä Mittuniversitetetissä, Campus Härnösandissa.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittaja: Svenbjörn Kilander
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 315 sivua
Mitat (lxkxs): 170x245x24 mm
Paino: 780 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789178447541
SKU: 628285