Purppuraväri on aina muinaisajoista lähtien yhdistetty keisarien ja kuninkaiden valtaan. 1600-luvun Ruotsissa ihanteellinen hallitsija kuvattiin juuri vaatemetaforalla: ruhtinaan tuli oikein tuntea ja kantaa purppuraansa. Kuninkaan tuli siis olla kasvatettu hallitsemaan oikeudenmukaisesti valtakunnassaan ja samalla säilyttämään asemansa vihollisia vastaan. Sellaisia olivat todelliset kuninkaalliset hyveet.

Miten sitten tulevia kuninkaita, kuten Kaarle XI:tä ja Kaarle XII:ta, tuli kouluttaa, jotta he saivat nämä ihanteelliset ominaisuudet? Ideahistorioitsija Andreas Hellerstedt kuvaa niitä ajatuksia sivistyksestä, ruhtinaskasvatuksesta ja valtiotaidosta, jotka muotoiltiin Ruotsissa 1600-luvun jälkipuoliskolla. Keskiössä ovat Emund Figreliuksen ja Andreas Norcopensiksen tekstit, jotka molemmat opettivat juuri näitä kahta prinssiä. Kirjoitukset maalaavat kuvan sankareista, eli kuninkaista ja itsevaltiaista, jotka olivat luonnostaan erityisen soveltuvia hallitsemisen taitoon.

Hellerstedtin tutkimus antaa uuden kuvan aikakauden innostuksesta kuninkaalliseen itsevaltiuteen. Se perustui poliittiseen ideologiaan, joka kuvasi, miten ruhtinaan tuli toimia yleisen hyvän puolesta, ja että yhteiskunnan hyvinvointia ei käytännössä voitu erottaa hallitsijan omasta selviytymisestä. Koska kuninkaiden uskottiin omaavan epätavallisen terävän järjen ja siksi ymmärtävän asioita paremmin kuin muut, heidän katsottiin myös olevan oikeutettuja asettumaan tavanomaisen moraalin yläpuolelle.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Kovakantinen
Kirjailija: Andreas Hellerstedt
Kustantaja: Nordic Academic Press
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 255 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 152x227x20 mm
Paino: 524 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789189361430
SKU: 771742