Käsite tavoitejohtaminen yhdistetään usein valtionhallinnon uudistuksiin 1980-luvun lopulla ja sen uusliberaaleihin virtauksiin. Mutta tavoitejohtamista on käytetty pidempäänkin, myös koulussa. Tässä kirjassa kolme perehtynyttä tutkijaa osoittavat, kuinka valtio on keskeisten ohjausasiakirjojen – opetussuunnitelmien, kouluasetusten ja koululakien – kautta muotoillut sääntöjä ja visioita koulun tavoitteista aina 1900-luvun alusta lähtien.

Kirjoittajat valottavat myös niitä normeja ja käytäntöjä, jotka opettajat ovat yhdistäneet eri tavoitteisiin. Osoittautuu, että opettajat ovat edistäneet tavoitejohtamisen vakiintumista 1920-luvulta lähtien, mutta myös kritisoineet valtion aloitteita alalla, jotka he ovat kokeneet yhteensopimattomiksi käytännön vaatimusten kanssa.

Institutionaalisella tasolla kehitys ei osoita radikaaleja murroksia, mutta sen sijaan tavoitteiden merkityksen asteittaista kasvua. Progressiiviset ihanteet 1900-luvun puolivälissä olivat ajavana voimana kehityksessä, ja myöhemmin juuri 1980-luvun new public management -ideat.

Uudet opetussuunnitelmauudistukset kuvataan usein poliitikkojen toimesta radikaaleina ja uraauurtavina, mutta tässä tutkimuksessa paljastuu se hitaus ja suoraviivaisuus, joka on tyypillisempää koulun institutionaalisille muutoksille.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Sidottu
Kirjoittajat: Magnus Hultén, Maria Jarl, Johan Samuelsson
Kustantaja: Nordic Academic Press
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 229 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 149x227x19 mm
Paino: 498 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789189936263
SKU: 701951