Lehmät ja lehmien kanssa työskentelevät ihmiset olivat itsestäänselvyys 1800-luvun Ruotsin maaseudulla. Samaan aikaan teollisuus kehittyi ja kaupungistuminen kiihtyi. Tuolloin syntynyt meijerimarkkina vaikutti myös lehmiin, joita nyt ruokittiin paremmin, siirrettiin uusiin navetoihin ja joita vaalittiin niiden merkityksen vuoksi maan viennille ja käynnissä olevalle yhteiskunnan rakentamiselle. Tässä kirjailija osoittaa, että oli myös suuri määrä karjoja, joissa oli yksi tai kaksi lehmää, ja jotka olivat maaseudun asunnottomien omistuksessa, ihmisten, joilla ei ollut mahdollisuutta viljellä tai ostaa rehua, joka oli välttämätöntä myytävän ylijäämän tuottamiseksi. Siellä nautakarjanhoitoa harjoitettiin niukkojen resurssien olosuhteissa aliravittujen lehmien ja kovasti työskentelevien naisten kanssa, ja maidontuotanto oli niin alhainen, että oli vaikea edes kattaa kotitalouden tarpeita. Tuon ajan maaseutuyhteiskunnassa harjoitettiin siis, usein rinnakkain, erilaisia karjanhoidon muotoja, joissa oli suuria eroja eläinten ja ihmisten konkreettisten olosuhteiden välillä.

Carin Israelsson on agraarihistorioitsija ja agronomi, jolla on laaja kokemus nykypäivän lypsylehmien arjesta.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjailija: Carin Israelsson
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 309 sivua
Mitat (lxkxs): 168x237x18 mm
Paino: 650 grammaa
Kuvitettu: Ei
Sarja: Acta Universitatis Agricultura

Viivakoodi: 9789178446995
SKU: 628236