Paul Lafarguen kuuluisa pamfletti Oikeus laiskuuteen (Le droit á la paresse) Marie Bertheliuksen uudelleenkääntämänä ja Sven-Eric Liedmanin jälkisanoilla.

Paul Lafargue (1842-1911) oli koulutettu lääkäri, mutta hän ei juuri harjoittanut lääkärinammattia, vaan toimi pääasiassa poliittisena aktivistina ja sosialistisena kirjailijana. Hän oli Karl Marxin vävy, naimisissa Marxin tyttären Lauran kanssa. Nykyään hänet muistetaan pääasiassa hänen sekä selkeänäköisestä että raivokkaasta pamfletistaan Oikeus laiskuuteen.

Lafargue kyseenalaistaa aikansa näkemyksen työstä. On puhdasta hulluutta, hän sanoo, että ihmiset taistelevat oikeudesta kahdeksan tunnin työpäivään. Eli kahdeksan tuntia orjuutta, riistoa ja kärsimystä, kun pitäisi taistella vapaa-ajasta, ilosta ja itsensä toteuttamisesta – ja mahdollisimman vähistä orjuuden tunneista.

Automaatio, joka oli jo Lafarguen aikana edennyt pitkälle, voisi helposti vähentää työajan kolmeen tai neljään tuntiin päivässä. Tällöin suuri osa vuorokaudesta jäisi sellaiseen, mitä todella haluamme tehdä – viettää aikaa ystävien kanssa, rentoutua, nauttia elämästä, harjoittaa laiskuutta.

\"Jotta proletariaatti voisi tiedostaa oman voimansa, sen on hylättävä kristillisen, taloudellisen vapaa-ajattelijamoraalin ennakkoluulot. Heidän on löydettävä takaisin luonnollisiin vaistoihinsa ja julistettava Oikeus laiskuuteen – tuhat ja tuhat kertaa jalostavampi ja pyhempi kuin porvarillisen vallankumouksen eteeristen lakimiesten keittämät keuhkotautiset 'ihmisoikeudet'. Heidän on pidättäydyttävä yli kolmen tunnin päivittäisestä työstä, jotta he voivat loppuvuorokauden laiskotella ja mässäillä.\"

\"Aristoteleen unelma on meidän todellisuuttamme. Tulenpurkavat koneemme teräsvarret suorittavat väsymättä ja kuuliaisesti, ihmeellisen ja ehtymättömän hedelmällisyyden hyväksi, pyhän tehtävänsä itsestään. Ja silti kapitalismin suurten filosofien mielet ovat täynnä ennakkoluuloa palkkatyöstä: orjuuden pahimmasta muodosta.\"

Kone on ihmiskunnan pelastaja, Lafargue sanoo, mutta vain jos sen vapauttama työaika muuttuu vapaa-ajaksi. Niin voi käydä, niin pitäisi käydä, mutta niin on harvoin käynyt. Vapautuva aika muuttuu yleensä lisätyötunneiksi, lisätunneiksi raadantaa ja uurastusta. Liian monien tuntien työskentely päivässä on usein kuluttavaa, melko vähäisten tuntien työskentely voi olla erittäin virkistävää ja rikastuttavaa ja johtaa yleiseen kehitykseen, terveyteen, iloon, tyytyväisyyteen.

Lafarguen pohdinnat olivat mielenkiintoisia ja kiistanalaisia silloin ja ovat vieläkin ajatuksia herättävämpiä tänään, kun niiden toteuttamismahdollisuudet ovat vieläkin suuremmat. Resursseja on, tarvitaan vain poliittisen tahdon heräämistä.

Paul Lafargue on aikamme kirjailija. Hänen ikuisesti nuori pamflettinsa Oikeus laiskuuteen ei ehkä ole koskaan osunut niin keskelle palleaa kuin juuri nyt.

Paul Lafarguen pamfletti Oikeus laiskuuteen. Käännös Marie Berthelius, jälkisanat Sven-Eric Liedman. ISBN 978-91-7742-472-7. Korkealaatuinen paperi, ommellut arkit, pehmeät kannet läpillä. 96 sivua.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidontatyyppi: Tanskankantinen
Kirjailija: Paul Lafargue
Kääntäjä: Marie Berthelius
Kustantaja: Bakhåll
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 94 sivua
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789177424727
SKU: 866110