Kansainvälinen tutkimus aikuisväestön tiedoista osoittaa saman tiedon heikkenemisen lukutaidossa ja matematiikassa nuorten aikuisten keskuudessa, jonka olemme nähneet PISA-tutkimuksen analyysissä koululaisista. Kuten PISA-tutkimuksessa, näemme laskevia tuloksia niillä, jotka ovat jättäneet Ruotsin peruskoulun viime vuosina. Kouluaikana kehittymättömät tiedot ja taidot eivät myöskään näytä korjaantuvan työkokemuksen ja aikuisiän jatkokoulutuksen kautta. Nämä ovat joitakin johtopäätöksiä tutkimusraportista Oppimista elämää varten? Koulun ja työelämän vaikutus aikuisten taitoihin. Tutkimus vertaa muun muassa PISA-tutkimuksen tuloksia OECD:n tekemään 24 maan aikuisten tietojen tutkimukseen, Programme for the International Assessment of Adult Competencies (PIAAC). Kun PIAAC-tutkimus esiteltiin vuonna 2013, johtopäätös oli, että ruotsalaisten aikuisten tiedot ja taidot pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tässä tutkimuksessa tutkijat osoittavat, että tiedollinen etumatka koskee sukupolvia, jotka valmistuivat peruskoulusta ennen 2000-luvun alkua. Nuoremmissa ikäryhmissä, joissa PISA on osoittanut tiedollisen tilanteen heikentyneen merkittävästi, Ruotsi on menettänyt etumatkansa. Nähdään myös, että heikot matematiikan ja lukutaidon tiedot säilyvät vähintään 12 vuotta peruskoulusta valmistumisen jälkeen. Muita tutkimuksen tuloksia: Työkokemus ja jatkokoulutus eivät yleensä näytä pystyvän korvaamaan nuorena puutteellisia tietoja. Poikkeuksena on, että IT-intensiivisillä aloilla työskentelevillä on yleensä parempi kyky ratkaista ongelmia tietokoneen avulla, mikä on PIAACissa mitattu taito. Näillä henkilöillä on myös paremmat luku- ja laskutaidot. Ruotsin ja Suomen aikuisten tietojen vertailu osoittaa, että ennen vuotta 1987 koulusta valmistuneilla ruotsalaisilla on paremmat tai samankaltaiset lukutaidot kuin vastaavilla ikäluokilla Suomessa. Vuoden 1987 jälkeen koulusta valmistuneiden sukupolvien osalta suomalaisilla aikuisilla on huomattavasti paremmat lukutaidot kuin ruotsalaisilla. Tietokoneen avulla ongelmien ratkaisukyvyn osalta Ruotsilla on etumatka Suomeen verrattuna niissä sukupolvissa, jotka jättivät koulun vuosina 1962–1992. Vuoden 1992 jälkeen koulusta valmistuneiden sukupolvien osalta aikuisten tiedot ovat samalla tasolla Suomessa ja Ruotsissa. Tämä raportti on osa SNS:n tutkimusohjelmaa SNS Utbildningskommission. Ohjelman painopisteenä on yleinen kysymys siitä, miten Ruotsia voidaan vahvistaa osaamiskansana.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Tekijä: Jan-Eric Gustafsson, Patrik Lind, Erik Mellander, Mats Myrberg
Kustantaja: SNS Förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 133 sivua
Mitat (lxkxs): 195x240x10 mm
Paino: 340 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789186949631
SKU: 724407