Taloudellinen kulttuurihistoria Kuvataide, taidekäsityö ja esittävät taiteet 1720-1850 Ruotsin 1700-luvun kulttuurihistoria ei ollut vain esteettistä, se oli myös aineellista. Kirja keskittyy unohdettuun mutta keskeiseen näkökohtaan 1700-luvun kulttuurisessa kultakaudessa: taiteilijoiden ja taidekäsityöläisten talouteen sen ajan Tukholmassa, joka oli kulttuurityöntekijöiden ja heidän mesenaattiensa keskus, ja heidän työnsä katsottiin olevan kansantaloudellisesti merkittävää. Taide ja käsityö olivat aktiivisen valtionpolitiikan kohteena 1600-luvun lopusta lähtien. Taideteollisuutta pidettiin osana elinkeinopoliittista kontekstia. Kaupan ja manufaktuurin edistämisen oli tarkoitus luoda kasvavaa vaurautta maahan sotaisan 1600-luvun jälkeen. Siksi 1700-luvun alussa säädettiin uusista instituutioista, jolloin syntyivät hallioikeus ja taideakatemia. Ne edistivät vapaampaa taiteellista kehitystä verrattuna ammattikuntalaitokseen, samalla kun taiteesta ja taidekäsityöstä tuli kaupallisempaa ja toisinaan taloudellisesti menestyksekästä. Taiteesta tuli nyt myös hyödyke, jota myytiin kasvavilla markkinoilla. Useimmat taiteilijat identifioituivat käsityöläisiksi. Tämän antologian tutkimusten tärkeä kysymys on, missä määrin kulttuurityöntekijöiden toimeentulo erosi riippuen siitä, mihin instituutioihin he kuuluivat: ammattikuntalaitokseen, hoviin, aatelisiin kotitalouksiin, taideakatemiaan tai hallioikeuteen. Toinen pääkysymys on, miten tutkittujen taiteilijoiden ja taidekäsityöläisten taloudelliset verkostot olivat rakentuneet. Heidän taloutensa koostui monimutkaisesta luottojen hämähäkinverkosta. Heillä oli toisaalta saatavia ja velkoja toisilleen materiaalien, tavaroiden ja palvelujen ostosta. Toisaalta heillä oli saatavia asiakkailta ja velkoja yksityisille pankkiireille ja mesenaateille. Heidän taloutensa muodosti lukemattomia rahoitustapahtumia ja takausvelvoitteita. Tämän osoittavat monet konkurssit. Kirjan tutkimukset on suunniteltu yhteistyössä taidehistorian ja taloushistorian tieteenalojen välillä kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Tutkimukset kattavat niin maalarin, huonekalupuusepän ja näyttämötyöntekijän ammatit kuin tapaustutkimukset Pehr Hilleströmistä, Pehr Hörbergistä ja Carl Enhörningistä. Klas Nyberg toimii muotitieteen professorina Tukholman yliopistossa. Hänellä on tausta taloushistorian professorina Uppsalan yliopistossa keskittyen 1700-luvun elinkeinoelämään ja rahoitusjärjestelmään.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Puolinahkasidos
Kirjoittaja: Klas Nyberg, Mikael Ahlund, Axel Hagberg, Mats Hayen, Håkan Jakobsson, Marie Steinrud, Göran Ulväng
Kustantaja: Kulturhistoriska Bokförlaget
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 256 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 250x232x24 mm
Paino: 1160 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789187151095
SKU: 682066