Länsimaissa on nykyään kaksi vahvaa filosofista ja ideologista suuntausta, postmodernismi ja sosiaalinen konstruktivismi, jotka väittävät, että tieto on epävarmaa ja muuttuvaa, ja että koulun ei pitäisi panostaa yhtä paljon kuin aiemmin \"kouluaineiden\" opettamiseen, vaan kiireellistä on luoda tasa-arvoinen ja kestävä yhteiskunta. Tähän tavoitteeseen sanotaan päästävän siten, että oppilaat työskentelevät ryhmissä erilaisten projektien parissa, minkä oletetaan myös valmistavan heitä osallistumaan aktiivisesti demokraattiseen yhteiskuntaan. Lukemiseen ja kirjoittamiseen käytetään vähemmän aikaa, ja opettajien rooli on tukea pikemminkin kuin opettaa.

Toimiiko tämä ajatus? Tieto kriisissä tutkii, kuinka Ruotsi, jolla oli aiemmin hyvä koulutustaso, on askel askeleelta antanut ideologisten elementtien syrjäyttää aineopinnot. Koulun modernisoinnin ja sen nykyaikaiseen työelämään mukauttamisen nimissä koulutusjärjestelmä on antanut yhä enemmän tilaa sellaisille näkökohdille kuin tasa-arvo, monikulttuurisuus, sukupuoliteoria ja kestävä kehitys. Samaan aikaan eri alojen asiantuntijat sanovat, että itsenäiseen ja tehokkaaseen ajatteluun tarvitaan sekä kehittynyt kieli että laaja tietopohja, eli jos oppilaat käyttävät vähemmän aikaa aineosaamisen hankkimiseen ja kielensä kehittämiseen lukemisen ja kirjoittamisen kautta, tämä on negatiivista sekä yksilöille että yhteiskunnalle.



Inger Enkvist on espanjan kielen emeritaprofessori Lundin yliopistosta ja on osallistunut koulutuskeskusteluun jo vuosia. Joitakin hänen teoksiaan ovat Feltänkt. En kritisk granskning av idébakgrunden till svensk utbildningspolitik (2000), De svenska skolreformerna 1962-1985 och personerna bakom dem (2014) ja Ny lärarutbildning nu! (2020).

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Inger Enkvist
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 191 sivua
Mitat (lxkxs): 150x225x14 mm
Paino: 346 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789178445097
SKU: 770724