Kaksi maata, samankaltaiset lähtökohdat mutta erilaiset kohtalot. Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä. Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Maxim Fedorov aloitti työskentelyn Ylellä vuonna 2013 venäjänkielisten uutisten toimittajana. Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän muutti Kiovaan Ylen ulkomaankirjeenvaihtajaksi. Fedorov on syntynyt ja kasvanut Pietarissa, mutta lapsuuskesiään hän vietti Etelä-­Ukrainassa äitinsä suvun luona. Kymmentä kieltä hallitseva Fedorov on valmistunut Helsingin yliopistosta suomen kielen ja kulttuurin maisteriksi. Hän on julkaissut kirjat Minun Ukrainani (Minerva, 2023) ja Sodan näyttämöt (Docendo, 2024).