Saamelaisten oikeus poronhoitoon ja muut laidunmaihin liittyvät valtuudet perustuvat viime kädessä historiallisiin olosuhteisiin: pitkäaikaiseen maan ja luonnonvarojen käyttöön, joka on vakiintunut ajan myötä. Vaikka kyseessä on sama perinne saamelaisten keskuudessa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, maiden ymmärrys ja sääntely poronhoidosta ovat kaukana samanlaisista. Eroille on syvempi selitys, joka ulottuu lainsäädännön eroavaisuuksia pidemmälle. Historialliset olosuhteet ja perinteet, jotka usein liittyvät länsi- ja itäpohjoismaiseen oikeusperinteeseen, selittävät eroja erityisesti kiinteistöoikeuden ja valtiosääntöoikeuden osalta. Tietyt sidonnaisuudet näillä keskeisillä oikeudenaloilla vaikuttavat poronhoito-oikeuden ilmentymiseen oikeusjärjestelmässä. Nämä maiden väliset erot ilmenevät erityisesti silloin, kun tuomioistuimissa syntyy riitoja poronhoito-oikeuden olemassaolosta tietyillä mailla tai luonnonvarojen hyödyntämisessä, kuten kaivostoiminnassa, jolloin poronhoitoa harjoittavat saamelaiset vetoavat oikeutensa suojelemiseen. Viime vuosina saamelaisten oikeuksiin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Taustalla on sekä kansainvälinen keskittyminen perusihmisoikeuksiin että useat kansalliset oikeustapaukset poronhoito-oikeudesta, joissa vastapuolena ovat usein olleet yksityiset maanomistajat tai kaivosyhtiöt. Christina Allard väittää, että Norjan kiinteistöoikeuden yleiset linjat ovat vaikuttaneet siihen, että poronhoito-oikeus on saanut vahvemman ilmentymän Norjassa kuin Ruotsissa ja Suomessa. \"Poronhoito-oikeus pohjoismaisessa valossa\" on ensimmäinen esitys, joka vertailee perusteellisesti Norjan, Ruotsin ja Suomen oikeutta poronhoito-oikeuden osalta ja selittää, miten maiden väliset erot ovat syntyneet. Kirja on suunnattu ensisijaisesti tutkijayhteisölle, vaikka sitä voidaan hyödyntää myös korkeammassa opetuksessa, pääasiassa saamelaisopintojen, vertailevan oikeustieteen ja laajempien oikeusteorian kurssien yhteydessä. Se voi myös toimia ohjeena tuomioistuimille poronhoito-oikeutta koskevissa riidoissa sekä nykyisen poronhoitolainsäädännön tarkistamisessa. Christina Allard on oikeustieteen tohtori, lehtori Luulajan teknillisessä yliopistossa ja førsteamanuensis II UiT Norjan arktisessa yliopistossa. Hän on vuosien ajan tutkinut ja kirjoittanut saamelaisten oikeuksista sekä muiden alkuperäiskansojen oikeuksista vertailevasti. Häntä pyydetään usein luennoitsijaksi ja asiantuntijaksi akatemian sisällä ja ulkopuolella. Allard johtaa pohjoismaista tutkijaverkostoa NORSIL (Nordic Research Network for Sami and Indigenous Peoples Law) ja julkaisee yhdessä Susann Funderud Skogvangin kanssa antologian \"Indigenous Rights in Scandinavia: Autonomous Sami Law\" Ashgatella vuonna 2015.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjailija: Christina Allard
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 365 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 172x241x24 mm
Paino: 780 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789170611865
SKU: 691704