Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan? Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä? Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta. Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään. Sosiologi Sari Näre on kirjoittanut Suomen sota­ajasta muun muassa lasten ja nuorten näkökulmasta, sisällissodasta Helsingissä sekä vaietuista aiheista, kuten toisin­ ajattelijoiden kohtelusta ja rintamamiesten seksitarinoista. Sari Näreen ja Jenni Kirveen teos Ruma sota – talvi- ja jatkosodan vaiettu historia oli Tieto­Finlandia ehdokas.