Kun elämä kerran on syntymän jälkeen pääasiassa kuolemista, miksei ottaa väliajasta kaikkea irti? Niin totta, ajattelevat doutor Carlos, oikeasti vain Carlos Mäkinen, ja Vilna Ägras, oikeasti Vilna Ägras, kahden huippututkinnon tehopakkaus ja kävelevä aikapommi.Sarjayrittäjät perustavat Portugalin äärireunalle hoivakoti Casa Dementerian, paratiisin itselleen ja koko hoidon maksaville rakkaille asiakkailleen: ex-kosmopoliiteille, yhteiskunnan ehtoopuolen kellokkaille. He jos ketkä ansaitsevat parasta ennen, mutta se maksaa, ja paljon. Casa Dementeriassa sekä lääkitys että dementikot ovat parasta laatua.Euroopan aurinkoisimmassa kolkassa Casan aamunkoita varjostaa rahapula sekä kasvava epäsuhta virallisten asiakaspaikkojen ja asiakkaiden määrässä. Taivasta tummentavat myös ikuinen sotesähläys, räntäsateessaan synkistelevät turhan tarkat virkamiehet sekä Casaa vaaniva hoivakotibisneksen markkinajohtaja, norjalainen Careless Seniority -ketju, geriatrian McDonalds.Joskus yleisen hyvän takia täytyy venyttää lain kirjainta. Siinä tarvitaan apua notkean värikkäältä henkilökunnalta sekä ison rahan haistavilta paikallislurjuksilta. Carloksella voi olla geriatrian ja gerontologian taiten väärennetyt tohtoridiplomit toimistonsa seinällä, mutta varsinaisia luurankoja ei yrittäjien kaapeista löydy. Eikä Casan kellariin ole vihkiytymättömillä mitään asiaa.Casa Dementeria vie lukijansa kauas kaamosmasennuksesta etelän aurinkoon ja samalla kysyy, saako ontuvalle vanhustenhoitojärjestelmälle ja muille elämän ahneille oireyhtymille nauraa? Entä kuka nauraa viimeksi?Mikko J. Kiviluoto on Salossa asuva toimittaja, jota kiehtovat ihmiseloa alati värittävät outoudet. Casa Dementeria on hänen esikoisromaaninsa.