Tämä kirja esittelee puolalais-juutalaisen lääkärin, kirjailijan ja pedagogin Janusz Korczakin (Varsova 1878–Treblinka 1942) kasvatuksellisen näkemyksen ja käytännön. Kirjoittajien rekonstruktiossa korostuu viisi ydinelementtiä: kunnioitus jokaista lasta kohtaan; osallistuminen; oikeudenmukaisuus; vuoropuhelu ilmaisuna ja kommunikaationa; itsetuntemus ja pohdinta kasvattajan osalta.

Nämä elementit eivät muodosta pyöreää teoriaa tai filosofiaa, vaan ovat osa monia tarinoita yhdessäelämisestä lasten kanssa, Korczakin tapauksessa orpojen. Korczak, joka aktiivisesti osallisti lapset itse, järjesti tämän elämän siten, että oikeudenmukaisuus vallitsi. Hän on narratiivisuuden ja demokraattisen kasvatuksen pedagogi. Korczak tutki monia ja edelleen haastavia tapoja osallistavaan kasvatukseen.

Kirja osoittaa, että nykyään hallitsevan positivistisen näkemyksen lisäksi kasvatuksesta, sen teknokraattisella kielellä ja painotuksella tuotokseen, standardeihin, testaukseen jne., on mahdollista toinen kieli, joka on enemmän käytäntöön perustuva ja johon opettajat voivat välittömästi samaistua: rakkaus lapsia kohtaan, pedagoginen eetos ja pyrkimys elää yhdessä oikeudenmukaisella tavalla.