\"Mestariteos.\"

Göteborgs-Posten

\"... ajaton romaani, jonka sivut kääntyvät itsestään.\"

Dagens Nyheter

\"En muista, milloin viimeksi luin näin elegantin aloitusluvun ruotsalaisessa romaanissa. Ja nautin myös muusta romaanista sen tyylin, yksityiskohtien tarkkuuden, terävän katseen ja mieleenpainuvien sanamuotojen vuoksi. Ja tietenkin – sen korotuksen tunteen vuoksi, johon parhaiten antautuu fiktiossa.\"

Kulturnytt, Sveriges Radio

\"On olemassa ajatus, että kriitikoista tulee kriitikoita, koska he eivät onnistuneet kirjailijoiksi. Ullgren osoittaa debyytillään, ettei näin ole. Vuodet kriitikkona ja toimittajana ovat pikemminkin valmistaneet häntä kirjailijan ammattiin. Sillä romaani ei jätä mitään toivomisen varaa: kieli on kevyttä ja innovatiivista, niukka dialogi on kohdallaan – ja aihe on ikuisesti polttava. Odotan innolla, mitä Ullgren keksii seuraavaksi.\"

Upsala Nya Tidning

\"... viime vuoden mielenkiintoisimpia esikoisromaaneja. Siinä on teema, joka on samanaikaisesti arkipäiväinen ja hehkuvan kuuma. Ja se yhdistää juonen maailmankirjallisuuteen tavalla, joka on harvinaista ruotsalaisessa kirjallisuudessa.\"

Västerbottens-Kuriren

\"Hän ei ollut valmistautunut menettämään mitään. Hän oli halunnut jotain. Tavallaan se ei ollut sen vaikeampaa.\"

\"Korotus\" kertoo keski-ikäisestä naisesta, joka tuntee yhä voimakkaammin tarvetta lääkkeeseen lähestyvää tyhjyyttä ja ikävystymistä vastaan. Kirjallisuus on aina ollut pakomahdollisuus, mutta se on myös herättänyt kaipuun siihen, että arki tarjoaisi saman korotetun tunteen. Kun hän joutuu odottamattomaan ja salaiseen suhteeseen, fantasia ja todellisuus, elämä ja fiktio törmäävät. Mikä on korotuksen hinta? Malin Ullgrenin esikoisromaani on tarina niistä tarinoista, joita luomme itsellemme selviytyäksemme.

LISÄÄ LEHDISTÖÄÄNIÄ:

\"Ullgrenin romaani on huomattavasti suurempaa kirjallisuutta kuin mikään muu, mitä olen lukenut rakkaudesta viime vuosina. Kieli löytää jatkuvasti tarkimmat kuvat kehon tuntemuksille, sanattomalle maailmalle, jossa laajat osat elämästämme tapahtuvat – rationaalisten ajatusten ja nimeämiemme tunteiden tuolla puolen. Miltä kolikko tuntuu sormia vasten. Tai kosketus, jota ei ole virallisessa omaelämäkerrassa. Ullgrenilla on myös kyky kuvata maailmaa, jota useimmat romaanikirjailijat tavoittelevat, mutta harvat omistavat. [...] Mestariteos.\"

Martina Montelius, Göteborgs-Posten

\"Ja osallistun mielelläni Ullgrenin kirjalliseen leikkiin. Sillä hän tietää, mitä tekee. Hänen romaaninsa sivut kääntyvät melkein itsestään – ja kuten Bovaryn Emmalle, kirja liukuu melkein huomaamatta viihdyttävästä ja kevyestä ikävystymisestä siihen, että koko olemassaolo on vaakalaudalla. Ullgrenilla ei ole kiire, vaan hän viipyy mielellään pienissä yksityiskohdissa, jotka saavat tekstin maailman esiin minulle: pari perittyä korvakorua, kuppi teetä, veitsi, joka raapii vahakangasta, tekevät romaanin historiasta enemmän kuin vain tarinan – se koetaan enemmän kuin palana elämää.\"

Karin Nykvist, Sydsvenskan

\"... keskustelua elämästä ja fiktiosta ja siitä, miten nämä suuruudet kietoutuvat toisiinsa, ei kirjoiteta auki, vaan se kuvataan, lukija saa itse löytää sen. Se on yksi Malin Ullgrenin romaanin suurista ansioista. Toinen on se, miten tämä taso törmää proosaan, joka pystyy kuvaamaan fyysisiä tiloja, arkipäiväisiä ympäristöjä, kaupunkeja – Tukholmaa, Göteborgia, Pariisia – tavalla, yksityiskohtaisesti ja huolellisesti, joka ei koskaan väsytä lukijaa. Tässä ei ole mitään tarpeetonta. Se on taidetta sinänsä.\"

Stefan Eklund, Dagens Nyheter

\"Korotus on täynnä viisaita oivalluksia. Pidän sen melankolisesta sävystä. Miten tämä korotus, jota päähenkilö etsii, löytyy yhtä paljon yksinäisestä iltakävelystä kuin tapaamisista rakastajan kanssa. Kun intohimojen muistot haalistuvat, jäljelle jäävä voi yhtä hyvin olla se, miltä iltataivas näytti tunteiden myrskytessä, kuin se, miltä tuntui pitää toisen ihmisen kehoa omaansa vasten.\"

Kristian Ekenberg, Gefle Dagblad