Löytö, että bakteerit voivat aiheuttaa sairauksia, teki hygienian ja terveyden välisestä yhteydestä elämän ja kuoleman yhteiskunnallisen kysymyksen. Puhtauden innostus alkoi porvariskodeissa: tahrattomat liinavaatteet viestivät hienostuneisuudesta ja kunnioitettavuudesta. Sanitaatio oli kuitenkin ylellisyyttä tiheästi asutuissa suurkaupungeissa ja siitä tuli luokkakysymys, joka vaati suuria ympäristöhygieenisiä uudistuksia veden, viemäröinnin, jätehuollon ja elintarvikehygienian osalta.

Liike sai vauhtia 1900-luvun vaihteen vuosikymmeninä, ja tässä tutkijaryhmä valottaa, kuinka puhtausihanteet sekä muovasivat sen aikaista yhteiskuntaa että loivat pohjaa pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien kehitykselle. Kirjoittajat pohtivat, kuinka puhtauskysymys on koettu, kyseenalaistettu ja toteutettu käytännössä, joskus odottamattomin seurauksin.

Tapaustutkimukset kattavat muun muassa koulukylvyt, kontaktihakemukset, kotitalousyhdistykset, piirilääkärit, torikaupan ja köyhäinhoidon. Käsitykset luokasta, sukupuolesta ja työstä jouduttiin neuvottelemaan uudelleen, kun lika oli poistettava sekä valtiollisten että voittoa tavoittelemattomien toimijoiden toimesta. Erityisen mielenkiintoisia ovat ne sitoutuneet keskustelijat, yhdistykset ja instituutiot, jotka ajoivat hygieniakysymyksiä. Miten työ lisääntyneen puhtauden puolesta eteni? Kuka ja mitä piti puhdistaa ja millä perusteilla?

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Kovakantinen
Kustantaja: Nordic Academic Press
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 284 sivua
Mitat (lxkxs): 155x230x25 mm
Paino: 746 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789188661975
SKU: 762220