Elämässä joutuu sekä sateisiin että tuuliin ja on keinuttava niin kuin Haitula, kunnes sade taukoaa. Suomalaisen runouden uudistajan ja rakastetun saturunoilijan Kirsi Kunnaksen (1924-2021) elämä. Tässä uudistetussa laitoksessa on Jenni Haukion kirjoittama esipuhe ja Leena Kirstinän jälkisanat, joissa hän kertoo rakastetun runoilijan viimeisistä vuosista."Et rupea uudeksi Saima Harmajaksi!" varoitti Sylvi Kunnas tuberkuloosiin sairastunutta tytärtään Kirsiä. Äiti oli löytänyt tytön runovihon ja pelkäsi tämän kokevan 23-vuotiaana kuolleen kirjailijan kohtalon. Kirsi omaksui asenteen, ettei sairautta saanut jäädä itkemään. Hän sinnitteli jaloilleen, unohti haaveen taidemaalarin urasta, paneutui vimmalla kirjoittamiseen – ja mullisti suomalaisen runouden.Henkilökohtaista elämäänsä julkisuudelta varjellut runoilija kertoo kirjassa uransa hapuilevasta alusta, toisen kokoelman huimasta menestyksestä ja siitä miten karkasi rakastuneena Tampereelle ahtaaksi käyneitä kirjallisia piirejä. Kunnas meni naimisiin, perusti perheen ja omistautui uudelle yleisölle – lapsille. Apunaan hänellä oli Tiitiäinen, suomalaisen lastenkirjallisuuden rakastetuin menninkäinen. Akateemikko Kirsi Kunnaksen mittava tuotanto kattaa aikuisten ja lasten runoja, oppikirjoja sekä satoja suomennoksia. Kirsi Kunnaksen vanhemmat Wäinö ja Sylvi Kunnas olivat tunnettuja kuvataiteilijoita, hänen isäpuolensa E. J. Wehmas oli Ateneumin taidemuseon johtaja, professori ja taidekriitikko. Kunnaksen puoliso on kirjailija Jaakko Syrjä ja hänen lapsensa Mikko ja Martti Syrjä soittavat Eppu Normaalissa. Leena Kirstinä on kirjailija, suomentaja ja Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden professori (emerita). Hän on Kunnaksen ystävä ja luottohenkilö.