1600-luvun puolivälissä kaksi kolmasosaa maailman kuparista louhittiin Stora Kopparbergetissä. Kaivos oli erittäin tärkeä valtion taloudelle. Teollisuuskaupunki Falunissa uuden ajan haasteet olivat erityisen konkreettisia – siellä oli palkkatyötä, sosiaalista eriytymistä ja alttiutta markkinoiden oikuille. Ongelmat kirkon uskon ja elämän vakiinnuttamisessa olivat suuria. Suuren kaivosonnettomuuden jälkeen vuonna 1687 kaupungin paikallinen eliitti etsi uutta rakentavaa voimaa. Ratkaisuksi tuli Olof Ekman (1639-1713) uutena kirkkoherrana. Hän oli tullut tunnetuksi uudella suurella uudistusohjelmalla kristinuskon palauttamiseksi Ruotsiin. Tässä tutkitaan Ekmanin ohjelmaa ja toimintaa Stora Kopparbergetin seurakunnissa. Tutkimus esittelee paikallisen muunnelman vahvasta konfessionalisaatiopyrkimyksestä, joka näkyi pääasiassa vuoden 1686 kirkkolaissa. Stora Kopparbergetissä vanhojen aikojen annetut perhemuodostelmat ja yhteisöt eivät aina olleet itsestäänselvyyksiä. Täällä oli tärkeämpää kohdata yksilöitä ja esimerkiksi perustaa lastenkoulu yksilöiden uskon kehitystä varten. Keskiössä oli uskon aktiivinen ja yhteisöä rakentava puoli. Olof Ekmanista tuli ruotsalainen edelläkävijä näille uusille pietistisille ajatuksille. Häntä pidetään varhaisena rinnakkaisena kahdelle saksalaiselle pietistiselle avainhahmolle, Philipp Jacob Spenerille ja August Hermann Franckelle. Tutkimus paljastaa samalla uusia faktoja Ekmanin suorasta suhteesta Francken Halleen. Aiempi tutkimus on pääasiassa korostanut sitä, miten pietismi vakiintui vaihtoehdoksi viralliselle kirkolle; tässä sen sijaan esitetään, miten tämä teologinen virtaus saattoi varhain tarjota tulevaisuuden polkuja yhdessä suurvaltion keskeisistä ympäristöistä.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Pehmeäkantinen
Kirjoittaja: Urban Claesson
Kustantaja: Makadam förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 265 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 170x220x18 mm
Paino: 540 grammaa
Kuvitettu: Kyllä

Viivakoodi: 9789170611667
SKU: 730977