Kerjääminen on yleisempää kuin koskaan Ruotsissa. Romanialaiset ja bulgarialaiset romanit kerjäämismukeineen ovat lyhyessä ajassa tulleet osaksi ruotsalaista katukuvaa.

Kerjäläiset koskettavat ja ärsyttävät, samalla kun on suurta tietämättömyyttä siitä, mistä kerjääminen todella johtuu. Myytit ja väärinkäsitykset ovat levinneet niin toimittajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa, mikä estää rakentavia keskusteluja ja uudistuksia.

Miksi romanit kerjäävät? on populaaritieteellinen tutkimus romanien kerjäämisen ilmiöstä – ensimmäinen laatuaan, joka on julkaistu millään kielellä.

Kirjoittaja kartoittaa perusteellisesti kerjäämisalan laajuutta ja sen toimijoita, ongelmia ja suuntauksia nykypäivän Ruotsissa. Hän syventyy kerjäämisen mekaniikkaan ja psykologiaan ja yrittää ymmärtää, miten kerjääminen liittyy romanien historiaan, kulttuuriin ja elämäntapaan.

Kaiken kaikkiaan kirja tarjoaa monia yllättäviä oivalluksia ja esittää useita rohkeita ehdotuksia kerjäämiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.



KIRJASTA 1

\"Ai, yritätkö ymmärtää romaneja?\"

\"Kyllä\", nyökkäsin innostuneesti.

\"Niin teen.\"

\"Miksi?\"

\"Ymmärtääkseni, miksi he kerjäävät.\"

\"Ahaa, ja miksi haluat ymmärtää sen?\"

\"Osittain puhtaasta akateemisesta uteliaisuudesta ja osittain nähdäkseni, voimmeko tehdä asialle jotain.\"

\"Me?\"

\"Yhteiskunta. EU-maat. Poliitikkomme, media, me kirkot ja avustustyöntekijät. Ehkä romanit itse.\"

\"Ja miksi luulet, että asialle on tehtävä jotain?\"

\"Se on ilmeistä. Kerjääminen luo paljon ongelmia niissä yhteiskunnissa, joissa sitä esiintyy ja kukoistaa. Ongelmat vaativat toimenpiteitä ja ratkaisuja. Ja mielestäni jokainen romani on arvokkaampi kuin istua kerjäämismukin kanssa. Kerjääminen tuntuu tuhlaukselta.\"



KIRJASTA 2

Se, että romaneja syrjitään, ei selitä heidän voimakasta yliedustustaan kerjäämisalalla. Monia kansoja ja vähemmistöjä syrjitään ympäri Eurooppaa. Soros Foundation Romanian mukaan noin 27 prosentilla 16–54-vuotiaista romaneista on vakaa työpaikka. Eli noin joka neljäs työikäinen romani on onnistunut hankkimaan pysyvän työpaikan ja vakaan tulon. Syrjinnästä huolimatta. Antiziganismista huolimatta. Mitä tämä neljäs romani on tehnyt, mitä kolme ensimmäistä eivät voi tehdä? Jos pohdit kysymystä, päädyt lopulta asian ytimeen. Syrjintä sinänsä ei estä romaneja työskentelemästä tai opiskelemasta. Kyse on siitä, miten jokainen romani, jokainen yksittäinen henkilö, käsittelee syrjintää. Etnisen syrjinnän ja kerjäämisen välinen yhteys on siten heikko. On muita tekijöitä, joilla on suurempi merkitys.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kirjoittaja: Stanislav Emirov
Kustantaja: Karneval förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 271 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 152x227x18 mm
Paino: 400 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789187207587
SKU: 732651