Ruotsissa 1800-luvulla käytiin kamppailua siitä, mitä säveltäjä on ja mitä hän tekee. Onko säveltäjä nero, joka pystyy luomaan uutta tyhjästä, vai onko säveltäjä mestari, joka antaa ohjeita olemassa olevan materiaalin kokoamiseen esitettäväksi? Lähteekö alkuperäinen luomisvoima yksittäisen säveltäjän henkilökohtaisesta luonteesta ja yksilöllisistä sielunominaisuuksista, vai lähteekö luomisvoima kansan kollektiivisesta kansallisluonteesta ja kansansielusta? Onko säveltäjä nero vai nero? Tässä kirjassa tarkastellaan vastakkaisia (ideaalityyppisiä) näkemyksiä idealismista ja kansallisromantiikasta. Voittajaa ei kruunattaisi ennen kuin pitkälle 1900-luvulle. Säveltäjäkäsitys, joka nousi esiin yksinvaltiaana toisen maailmansodan jälkeen – idealistinen nero (joka Ruotsissa toimi näkymättömissä, genius incognito) – oli välttämättömyys kaupallistumiselle, jota säänneltiin uusilla tekijänoikeuslaeilla. Säveltäjäroolin muutos nerosta neroksi on toisin sanoen tärkeä edellytys vuosituhannen vaihteen jälkeen vallinneelle ongelmalliselle tilanteelle, jossa oikeusteollisuus pyrkii yhä enemmän rajoittamaan kulttuurin ilmaisumahdollisuuksia.

Tämä on itsenäinen jatko-osa teokselle Musiken, medierna och lagarna (Gidlunds 2012), joka käsittelee länsimaista musiikkiteoksen käsitystä ja sen syntyä ja muutoksia historian aikana.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidontatyyppi: Tanskansidos
Kirjoittaja: Ulrik Volgsten
Kustantaja: Gidlunds förlag
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 160 sivua
Painos: 1
Mitat (lxkxs): 135x225x12 mm
Paino: 250 grammaa
Kuvitettu: Ei

Viivakoodi: 9789178448821
SKU: 714737