Jos uskomme runoilija Raoul Hausmannia, jonka työtä ja piiriä esittelimme numeroissa 3 ja 4 vuonna 2016, suoli on tärkeämpi elin kuin aivot runoutta kirjoitettaessa, eikä kukaan nykyään kieltäisi ruoansulatuksen ja suolikanavan välttämättömyyttä älylliselle toiminnalle. Mutta vaikka materialistisella aikakaudellamme on selvää, että ravinto ei ole vain ihmisen olemassaolon perusedellytys, vaan elämän sinänsä, kysymys ruoasta ja siitä, mitä sosiologi Harriet Friedmann kutsuu ruoanhankinnan historiaksi, on jotain, mitä filosofit tai poliittiset ajattelijat harvoin käsittelevät yksityiskohtaisesti. Vaikka raja hengen ja lihan välillä ohenee neuro- ja kognitiotieteiden löydösten myötä, ja vaikka paleoantropologit ovat löytäneet kulttuurin juuret eläinten elämästä, ravinnon ja metafysiikan, politiikan ja gastronomian välinen yhteys on vielä piirrettävä. Työnjaon todellisuus, eli se, että useimmat taloustieteilijät, filosofit ja poliitikot historiassa ovat saaneet ruokaa, jonka toiset ovat viljelleet, tuottaneet, teurastaneet ja ehkä jopa valmistaneet ja maistaneet, on johtanut siihen, että syöminen on tehty näkymättömäksi eettisenä, filosofisena ja poliittisena ongelmana. Ruoka on sijoitettu tarvehierarkian alimmalle tasolle, ja se on aivan liian usein suljettu pois metafysiikan ja filosofian spekulaatioista. Ruoan, ruoanhankinnan ja ruoantuotannon teollistuminen syöttää ihmiskunnan siihen, mitä kutsumme kapitalistisiksi elämänmuodoiksi, mutta ruoan tarve avaa myös yhteisön, jossa elämän riippuvuus ravinnosta paljastaa politiikan ja metafysiikan läheisyyden, koska ravinto on hengen ja luonnon identiteetti. Ja oivallus tästä läheisyydestä voi johtaa meidät lähemmäksi sitä gastrosofiaa ja poliittista gastronomiaa, jota tämän numeron tekstit auttavat meitä kehittämään.

MUUTA:
Mediatyyppi: Kirja
Sidosasu: Nidottu
Kustantaja: h:ström - Text & Kultur AB
Kieli: Ruotsi
Sivumäärä: 174 sivua
Mitat (lxkxs): 148x230x17 mm
Paino: 270 grammaa
Kuvitettu: Ei
Sarja: Subaltern

Viivakoodi: 9789173272377
SKU: 717040